Syntymästä terveeksi nuoreksi hevoseksi – mitä jokaisen uuden kasvattajan tulee tietää varsomisesta ja varsan hoidosta

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 1/2010
Kasvattajan vuoden tärkeimmät ajat ovat taas käsillä. Tamman varsomisen valvonta saattaa maksaa kasvattajalle muutamat yöunet, mutta se kannattaa. Jokaisen kasvattajan tavoitteena on tietysti terve varsa ja hyvävointinen tamma. Suurimmassa osassa tapauksia tamman tiineys ja varsominen menee hyvin, mutta on paljon asioita, joihin on hyvä varautua. Kasvattajan tärkein työ on varmistaa varsomisen ja varsan ensimmäisten elinkuukausien sujuminen – ja varsan kehittyminen aikanaan hyvinvoivaksi nuoreksi hevoseksi.
LUE LISÄÄ

Nuoren kenttähevosen koulutus – perustan luominen alkaa varhain

Viime numeroissa tutustuimme koulu- ja estehevosten ensimmäisiin oppivuosiin. Nyt on vuorossa kenttäratsastus. Miten nuorta kenttähevosta pitää valmentaa, jotta se on valmis kilpailemaan ikäkausikilpailuissaja jopa nuorten hevosten MM-kilpailuissa?
LUE LISÄÄ

Oikeilla olosuhteilla mahahaavaa vastaan

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 3/09
Mahahaava on hevosilla erittäin yleinen. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 90 % kilpahevosista kärsii mahahaavasta, mutta sitä tavataan yllättävän usein myös ”olohevosilla” ja pikkuvarsoilla. Muutos jatkuvasti syövästä aroeläimestä säännöllisten ruokailuaikojen kesyhevoseksi ei ole käynyt aivan kivuttomasti. Oireiden perusteella mahahaavaa voidaan epäillä, muttei diagnosoida. Ainoa varma keino löytää  mahalaukun haavaumat on tähystys.
LUE LISÄÄ

Varsan ensimmäinen vuosi

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 3/09
Syksyn tullen varsojen elämässä tapahtuu suuri muutos. Varsa vieroitetaan emästään ja se siirtyy maidottomaan ruokavalioon. Ensimmäisenä elinvuotenaan varsa kasvaa enemmän kuin muina vuosina yhteensä, joten ruokinnan on oltava ensiluokkaista. Ensimmäiseen elinvuoteen mahtuu myös paljon huoltotoimenpiteitä ja varsan rekisteröinti. Itsenäistyttyään varsa opettelee toimimaan muiden hevosten ja ihmisten kanssa. Ei siis ihme, että lepokin kuuluu tärkeänä osana pikkuhevosen ensimmäiseen elinvuoteen.
LUE LISÄÄ

Hevostallien työturvallisuus

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/2009
Hevosharrastuksen suosio on kasvanut useiden vuosien ajan. Ammattimaisesti hevosten kanssa työtä tekevien henkilöiden määrä on kuitenkin vähentynyt hevosten lukumäärän pienentyessä. Kasvun myötä myös hevosalan haasteet ovat lisääntyneet. Hevosharrastajat ovat usein nuoria ja innokkaita aloittelijoita, joiden ammattitaito ei ole kovin hyvä. Valitettavasti tämä kokemattomuus näkyy myös tapaturmatilastoissa.
LUE LISÄÄ

”Huonot tallitavat” – Missä syy?

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/09
Huonot tallitavat eivät ole hevosen omaa syytä, vaan johtuvat sopimattomasta hoidosta tai ympäristöstä. Stereotyyppinen käyttäytyminen on hevosen tapa helpottaa stressiä tai selviytyä ahdistavasta tilanteesta. Tämä ei välttämättä ole nykytilanne, mutta tavat jäävät joskus pysyviksi, vaikka ympäristötekijät olisivatkin muuttuneet parempaan päin. Käyttäytymisongelmien hoidossa kannattaa keskittyä ongelmien  alkuperäisen aiheuttajan poistamiseen.
LUE LISÄÄ

Avaruusfyysikko Uno Yxklinten varsojen asialla – Jalka-asentoja voi ja pitää korjata kuukauden ikään mennessä

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/09
Uno Yxklinten toimii kengitysseppänä Skoonessa Etelä-Ruotsissa. Hän aloitti sepän työt 90-luvun alussa ja on osallistunut menestyksellä sekä EM- että MM-kisoihin. Lisäksi hän on kiertänyt luennoimassa ympäri Eurooppaa aiheinaan esim. kavion kuormittuminen ja kaviomekaniikka sekä varsojen jalka-asentojen korjaaminen. Hän on ollut Falsterbon kansainvälisten ratsastuskisojen seppä ja luennoinut Englannin kuninkaallisille. Suomessa hän kävi kaksi vuotta sitten pitämässä sepille kurssin varsojen ortopedisesta kengityksestä Kallelan Oriasemalla. Sillä reissulla tuli myös paikattua kolmivuotiaan Ribauden paha kavionhalkeama. Ori ehti Kriteriumiin, jossa kiri upeasti kolmanneksi.
LUE LISÄÄ

Ihanat, kamalat kiimat – ja niiden kallis esto

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/2010
Kevään pitenevät päivät käynnistivät tammojen kiimat. Siitostammalle voimakkaat kiimanoireet ovat suotavia siemennystä ajatellen, mutta kilpatammojen omistajille ja valmentajille hankalat kiimat aiheuttavat sekä harmaita hiuksia että tuntuvaa rahapussin kevenemistä. Tamman kolmen viikon välein toistuvat kiimat sekoittavat helposti valmennus- ja kilpailukalenterin koko kesäksi. Kiiman estoon on Suomessa vielä toistaiseksi tarjolla lääkitys myös kilpaileville tammoille. Vuoden 2011 alusta tarvitaan kuitenkin uusia vaihtoehtoja ravitammojen kiimanestoon, sillä Suomi seuraa muun raviurheilevan Euroopan esimerkkiä ja määrää kiimanestolääkitykselle dopingvaroajan. Ratsastuskilpailuissa lääkitys on edelleen sallittua, mutta siitä on ilmoitettava Ratsastajainliittoon.
LUE LISÄÄ

Tamma tiineeksi

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 1/09
Tamman tiineeksi saattaminen on yleensä monen onnistuneen tekijän summa. Toisinaan homma käy kuin elokuvissa: ei tarvita kuin yksi siemennys ja seuraavana vuonna syntyy varsa. Aina tiinehtyminen ei kuitenkaan suju yhtä helposti ja keskimäärin 25% siemennetyistä tammoista Suomessa eivät kauden lopuksikaan ole kantavia. Mitä hevosenomistaja sitten voi tehdä varmistaakseen onnistuneen tiinehtymisen?
LUE LISÄÄ

Tunnistus ja rekisteröinti –hevosenkokoinen asia

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/2008
Näin loppuvuodesta niillä talleilla, joissa keväällä syntyi varsoja, vierailee vakiokalustoon kuulumaton virkamies, tunnistaja. Tunnistaja on yleensä alueen hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja, ja hänen työnään on tunnistaa kaikki syntyvät varsat ja maahantuodut hevoset. Ilman tunnistusta hevosta ei saa rekisteröityä.
LUE LISÄÄ

Teurastamo on vastuullisen hevosenomistajan valinta

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/2008
Hevosen tullessa vanhaksi tai käydessä omistajalleen tarpeettomaksi hän on valinnan edessä: myydäkö vanha kumppani seuraavalle omistajalle vai tehdäkö päätös sen lopettamisesta? Ensimmäinen vaihtoehto on tietenkin suositeltava silloin, kun hevosesta voisi kuvitella olevan vielä iloa muillekin – tinkimättä sen hyvinvoinnista. Jälkimmäistä vaihtoehtoa, yksinkertaisimmin teurastamista, kannattaa harkita silloin, kun hevonen on vanha tai sen käyttöodotukset laskevat hinnan niin alhaiseksi, että on syytä epäillä myös hyvinvointia. Silloin kun ostajalla on mahdollisuus sijoittaa hevoseen vaikkapa vain 500 euroa, on olemassa selvä riski,  että mahdolliset eläinlääkärikulut, tai jopa ylläpitokulut tuottavat vaikeuksia.
LUE LISÄÄ

Hevoskaupassa kauppakirja kannattaa

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 3/2008
Suurin osa hevosia myyvistä ihmisistä on rehellisiä ja kertoo todenmukaisesti kaikki tiedossaan olevat viat tai piirteet, joita hevosessa on. Monesti niin myyjiltä kuin ostajilta unohtuu kuitenkin se tosiasia, että myyjä vastaa hevosessa olevista vioista myyntihetkellä, myös siinä tapauksessa että viat ovat piileviä. Eli vaikka myyjällä ei olisi aavistustakaan siitä, että hevosessa on joku tietty vika, voi ostaja joissain tapauksissa vian perustella vaatia esimerkiksi hinnanalennusta tai jopa kaupan purkua mikäli hevonen ei sovi siihen käyttötarkoitukseen, mihin se on ostettu. Automaattisesti myyjän ei tietenkään tarvitse vikaa korvata, vaan ostajalla on todisteluvelvollisuus siitä, että vika on ollut hevosessa jo kaupantekohetkellä.
LUE LISÄÄ

Kirjallinen sopimus on omistajankin etu

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 3/2008
Hevoskaupasta, hevosen valmentamisesta, hoidosta ja leasingista tehtävä kirjallinen sopimus hyödyttää aina molempia sopijaosapuolia.
– Olen ihmetellyt sitä, että kun ihminen menee Citymarkettiin ja ostaa sieltä kärryllisen ruokaa, niin siitä otetaan kyllä kuitti talteen. Mutta  kun viedään monen tuhannen euron hevonen valmennukseen, niin siitä ei haluta mitään paperia, kommentoi asianajaja Asko Keränen  kirjallisen sopimuksen tärkeyttä hevosten kanssa toimittaessa.
LUE LISÄÄ

Laiduntava hevonen tarvitsee tilaa ja suojaa

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/2008
Hevonen on aroeläin ja luotu elämään ulkona. Luonnossa hevonen liikkuu lähes koko ajan ja syö suurimman osan päivästä. Tutkimusten mukaan hevonen liikkuu noin 16 tuntia vuorokaudesta ja käyttää 50-70% ajastaan ruoan etsimiseen ja syömiseen. Liikuntaan käytetyistä  tunneista kaksi ja puoli tuntia on vauhdikasta liikuntaa ja loppuaika laiduntamiseen liittyvää verkkaista liikuntaa.
LUE LISÄÄ

Tarttuvia tauteja vastaan

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 1/2008
Suomen Hippos järjesti ensimmäisen Tarttuvat taudit –koulutuksen Lahdessa karkauspäivänä. Koulutusillat ovat yksi osa Hippoksen tarttuvien tautien vastustusohjelmaa. Alustamassa olivat Suomen Hippoksen eläinlääkäri Katja Hautala, Seppo Taipaleenmäki  Pharmaximilta, eläinlääkäri Martti Nevalainen Schering -Plough’lta (Intervet) sekä eläinlääkäri Jussi Ala-Huikku.
Hevoset liikkuvat nykyään paljon. Tallilta toiselle, kilpailuihin ja näyttelyihin. Näin ne ovat alttiita erilaisille tartuntataudeille, joista yleisimmät ovat hevosinfluenssa, pääntauti ja herpes. Luennoilla puhuttiin myös jäykkäkouristuksesta, sillä hevonen on elinympäristöstään johtuen erittäin altis jäykkäkouristukselle. Kaikki luennoitsijat – Jussi Ala-Huikku ja Martti Nevalainen etunenässä- totesivat, että hevosen jättäminen rokottamatta jäykkäkouristusta vastaan on suorastaan edesvastuutonta.
Lue koko artikkeli tästä (pdf)

Pohjolan Kriterium- ja Derby-voittajien suvut (2007)

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/2007
Vuoden klassiset ikäluokkakisat on jälleen ratkaistu Pohjoismaissa. Suurin huomio suomalaisittain suvuissa kiinnittyi sf-tammojen merkittävään rooliin. Peräti neljän voittajan takaa löytyy Suomessa syntynyt emä. Kiinnitämmekin tällä kertaa suurimman huomion voittajien emänsukuihin.
Lue koko artikkeli tästä (pdf)