Sykettä seuraamalla saat tärkeää tietoa hevosesta

Julkaistu sähköisessä Hevosenomistaja-jäsenlehdessä 1/24. Lue lehti ja katso webinaaritallenne Jäsensivuilla.

Eläinlääkäri, ravivalmentaja ja Suomen Hippoksen ravivalmennuskoulutustiimin jäsen Jutta Ojala kertoi hevosen sykevalmennuksesta Kymen-Karjalan Hevosenomistajat ry:n järjestämässä webinaarissa marraskuussa 2023. Luennolle osallistui noin 70 kuulijaa eri puolilta Suomea. Tilaisuuden tallenne on jäsentemme katsottavissa shkl.net -jäsensivujen materiaalipankissa.

Ojala valmistui elänlääkäriksi vuonna 2000 ja ravivalmentajan ammattitutkinnon hän suoritti 2008. Ravivalmennuksen C-kurssin hän kävi 2006, sittemmin B-koulun sekä A-seminaarin ja liittyi mukaan koulutustiimiin. Ojala kertoo tehneensä aiemmin sekapraktiikkaa, mutta viime vuodet hän on keskittynyt tallikäynteihin, toiminta-alueenaan Oulun pohjoispuoli sekä Meri-Lappi. Tuorein tutkinto valmistui juuri, Ojala kertoi eläintenkouluttajan paperien saapuneen juuri luentopäivänä.

LUE LISÄÄ

Miten menee hevostiloilla? Hevosyrittäjien haastatteluilla tietoa selviytymisestä

Julkaistu sähköisessä Hevosenomistaja-jäsenlehdessä 1/24. Lue Jäsensivuilla

Kuvituskuva: saksalaisia hevosia Alpeilla. Kuvaaja Olga Ernst (Wikimedia Commons, CC BY SA 4.0)

Kansainvälinen, yhdeksän Euroopan maan yhteinen EUnethorse -hanke käynnistyi syksyllä hevostalousyrittäjien haastatteluilla. Kaikkiaan tavoitettiin 40 hevosalan yritystä, joilta kysyttiin miten taloudellisista ja sosiaalisista haasteista on selviydytty. Lisäksi perehdyttiin yritysten ympäristöasioihin sekä hevosten terveyteen ja hyvinvointiin. Erityiseksi haastattelun tekee, että se suoritettiin Suomen lisäksi samanaikaisesti Ranskassa, Portugalissa, Espanjassa, Belgiassa, Saksassa, Romaniassa, Puolassa ja Sveitsissä.

Haastateltavat pyrittiin valitsemaan mahdollisimman laajasti ympäri Suomea erilaisilta hevostalouden toimialoilta. Joukkoon mahtui ravialan ammattilaisia sekä ratsupuolen että kasvatuksen osaamista ja hyvinvointialan yrittäjiä. Yhdistävä tekijä yrittäjillä oli maataloustoiminta yrityksen taustalla.

LUE LISÄÄ

Ikä tekee muutoksia hevosenkin elämään

Kuvituskuva: nimimerkki Anja/Wikimedia Commons (CC-BY-SA-4.0)

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 6/23. Avaa tästä pdf

On vastuullista hevosenomistamista hoitaa hevosystävä hyvin sen elämän loppuun asti.

Hyväkuntoinen seniorihevonen voi porskuttaa aivan mukavastikin, kun hampaat ja keho ovat riittävän hyvässä kunnossa. Ilman kunnollista purukalustoa muukin yleiskunto hapertuu nopeasti.

LUE LISÄÄ

Huippukylmästä hyvinvointia

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 6/23. Avaa tästä pdf

Typpisuihkua hyödyntävä huippukylmähoito on sekä hevoshierojien, kuntoutustallien että hevosvalmentajien valikoimassa suosittu, ja jo vakiintunutkin hoitomenetelmä. Sen vaikutus perustuu elimistön oman puolustusmekanismin aktivointiin ihon pintasolujen termoshokin myötä. Woikoski Feelingin hevoskuntoutuskeskuksessa Mäntyharjussa sijaitsee tiettävästi Suomen, ehkä jopa Euroopan, ainoa cryo-kabiini, johon mahtuu sisään koko hevonen, vain pää jää ulkopuolelle.

LUE LISÄÄ

Kuinka löytää kultajyvä

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 5/23. Avaa tästä pdf

Katso videotallenne paneelikeskustelusta Suomen Hippos ry:n Youtube-kanavalla

Suomen Hippos ry järjesti Varsahuutokauppapäivän iltapäivään ohjelmaa asiantuntijoiden paneelikeskustelun muodossa. Eläinlääkäri ja monen menestysravurin takaa tunnettu Jarno Kauhanen, ravivalmentaja Jonna Irri sekä eläinlääkäri-ravivalmentaja Riina Rekilä kertoivat näkemyksiään siitä, mitä he haluavat nähdä ravihevosvarsassa. Keskustelun juonsi Lauri Hyvönen.

Jarno Kauhasen ajankohtainen huutokauppalöytö Ypäjältä on derbylauantaina 2.9. lämminveristen Suomen mestaruuden voittanut Yolo Savoy, jonka Jarno osti vuoden 2018 Varsahuutokaupasta Ypäjältä. Hänen mukaansa ovat huutokaupoista lähteneet myös muiden muassa Stoneisle Lilian, joka voitti urallaan mm. Uudenmaan Upeimman, Villinmiehen Tammakilvan sekä Derbyn Tammachampionin, sekä Tammakriterium-voittaja Chantal Web.

LUE LISÄÄ

Karjatyöskentely on hyvä keino treenata hevosta

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 5/23. Avaa pdf tästä

Jäsentarinat-palstalla pyydämme saunnaisesti jäsenrekisteristä arvottuja jäseniä kertomaan hevosistaan. Osallistuminen on täysin vapaaehtoista.

Tanner tömisee ja hiekka pöllyää kavioiden ja sorkkien alla Sonkajärvellä. Hietaniemen Ranchilla, ylämaan- ja gallowaykarjaa kasvattavalle luomutilalle karjakurssia on saapunut pitämään yhdysvaltalainen Jeff Sanders. Tilan emännän Sanna Kauppisen mukaan käynnissä on yksi vuoden kohokohdista, jokasyksyinen Jeffin vierailu Ranchilla.

LUE LISÄÄ

Vaihtaisinko kuolaimettomiin suitsiin?

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/23

Kuva: Katariina Cozmein lajivalikoimaan kuuluu mm. ratsastusjousiammunta, missä ohjilla ja kuolaimilla on useimmiten vähän jos ollenkaan virkaa. Kuva: Salla Kuikka

Kuolaimettomilla suitsilla ratsastamisesta on tullut yhä suositumpaa. Niiden yksi merkittävimmistä eduista kuolaimiin verrattuna on se, että ne ovat lempeämpiä hevosen suulle. Muitakin etuja kuolaimettomissa suitsissa on, mutta automaattisesti ne eivät välttämättä sovi kaikille hevosille.

Kuolaimettomia on monenlaisia.

– Niiden paine kohdistuu eri tavoin, osassa turvan päälle, osa puristaa päätä, osa istuu hyvin, osa pyörii päässä. Jokaisen hevosen pää on mittasuhteiltaan erilainen, ja jokaiselle on etsittävä sopivat, kertoo ratsastuksenohjaaja ja eläintenkouluttaja Anna Kilpeläinen.

Hevoset reagoivat turvan päälle tulevaan paineeseen eri tavoin. Joillakin hevosella voi ratsastaa kuolaimettomalla aivan heti, huomaamatta eroa nivelkuolaimeen.

– Hevonen reagoi keveään paineeseen ja ymmärtää avut kuten kuolaimesta. Osa hevosista ei selvästikään pidä turvan päälle tulevasta paineesta. Kovin pitkällisesti en ole silloin kokeillut kouluttaa tai kokeilla eri vaihtoehtoja, mikä olisi voinut sopia, jos kuolain kuitenkin on ollut mieluisa ja helppo, Anna Kilpeläinen sanoo.

Hevoset, jotka reagoivat paineeseen tyypillisesti painautumalla sitä vastaan, saattavat olla haastavampia kouluttaa kuolaimettomaan vaihtoehtoon.

– Joka tapauksessa vaatii huolellista kouluttamista ja keveää tuntumaa, että onnistuu. Jos hevonen on oppinut kuolaintuntuman väärin ja nojaa siihen, se saattaa toimia kuolaimettoman suitsituksen kanssa samoin. Joskus taas kuolaimettomuus tässä tilanteessa nimenomaan on helpompi tie kouluttaa uudenlainen, keveämpi reagointitapa.

Anna Kilpeläinen on kokenut ratsastuksenohjaaja ja eläintenkouluttaja. Kuva: Mikko Törmänen

Anna Kilpeläinen on käyttänyt kuolaimetonta välivaiheena nuorten hevosten kouluttamisessa, kun opetellaan paljon uutta ja ohjasotteisiin reagoimista.

– Siinä vaiheessa se, että suussa on uusi esine ja siihen vielä kohdistetaan painepyyntöjä, voi olla hevoselle iso muutos. Usein on helpompaa opetella asiat ensin kuolaimettomasti esimerkiksi kapsonilla ja siirtyä kuolaimiin vaiheittain. Kuolaimet voivat seuraavassa vaiheessa aluksi esimerkiksi olla vain suussa ilman ohjia, kun työskennellään kapsonilla, sitten kaksin ohjin ja lopulta pelkällä kuolaimella. Tämä koskee eri koulutusvaiheita maasta ja ratsain. Pitkän liinan kiinnitän aina mieluummin kapsoniin kuin kuolaimeen, hän sanoo.

”Kaikkien paineeseen perustuvien apujen niin kuolaimilla, kuolaimettomilla, pohkeilla tai vaikka raipalla tulisi perustua siihen, että paineen tuntiessaan hevosella on tiedossa koulutettu tapa vapauttaa paine tai keventää se miellyttäväksi.”

Kuolaimeton ei ole paineeton

Kuolaimettomat eivät aiheuta kipua hevosen suun sisälle, mutta silti nekin voivat aiheuttaa hevoselle kipua ja epämukavuutta. Pää on herkkä ja hermotus hyvin pinnassa.

– Eli se, että käytetään kuolaimetonta ei mitenkään suoraan kerro, että oltaisiin hevosystävällisiä. Metallivahvisteiset saattavat olla hyvin kovia ja istuvuusongelmat voivat aiheuttaa painepisteitä ja hiertymiä. Jos hevonen ei reagoi nopeasti keveään paineeseen, saattaa ihminen päätyä huomaamattaan kovaan paineen käyttöön, mikä tietysti aiheuttaa vähintäänkin epämukavuutta, paineen koventuessa myös kipua. Minun nähdäkseni myös kuolaimia voi käyttää hyvin hevosystävällisesti, enkä hyvin käytettynä ja hevoselle sovitettuina näe näissä olennaista eroa hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi aloittelijoiden opetuksessa taas kuolaimettomista ratkaisuista voisi olla monissa tilanteissa apua, Anna Kilpeläinen sanoo.

Kuolaimettomien hyödyllisyydestä kertoo myös se, että nykytutkimusten mukaisesti osalla hevosista on suussaan hyvin vähän tilaa kuolaimelle tai esimerkiksi hammasloman luuharjanne voi olla terävä, ja siksi kuolaimen paine hammaslomaan olla tavallista epämiellyttävämpi tällaiselle hevoselle. Näissä tapauksissa kuolaimeton ratkaisu voi joskus olla toimiva vaihtoehto.

Kuolaimettomiakin suitsimalleja on olemassa useita erilaisia. Tässä suitsimallissa ohjan paine kohdistuu pään sivulle. Kuva: Minna Svartsjö

Kaikkien paineeseen perustuvien apujen niin kuolaimilla, kuolaimettomilla, pohkeilla tai vaikka raipalla tulisi perustua siihen, että paineen tuntiessaan hevosella on tiedossa koulutettu tapa vapauttaa paine tai keventää se miellyttäväksi. Tämä noudattaa negatiivisen vahvistamisen lainalaisuuksia. Kaikki avut voidaan myös opettaa positiivisen vahvisteen avulla vihjeiksi, joissa hevonen tietää tietyn reagointitavan johtavan palkintoon.

– Jos avut ovat tällöin käytännössä paineettomia, kyse ei enää välttämättä ole paineen välttämisestä vaan samantapaisesta vihjeeseen reagoimisesta kuin vaikka sanavihjeitä käytettäessä. Turvallisuuden kannalta hevosen olisi minun mielestäni kuitenkin tärkeää osata myös paineen voimistumiseen perustuvat avut, jotta hätätilanteessa se ymmärtää voimakkaammankin paineen merkityksen ja osaa reagoida eikä hätäänny siitä lisää.

Anna Kilpeläinen

Jotkut hevoset voivat hyvin toimia sekä kuolaimettomilla että kuolaimilla ja niitä voi käyttää vaikka vuorotellen. Molempiin hevonen on syytä kuitenkin kouluttaa huolellisesti. Jos asia tuntuu epäselvältä tai vaikealta, kannattaa tietysti kääntyä tässäkin osaavan kouluttajan puoleen.

– Ei kuolaimenkaan käyttö ole pitävä turvallisuustae, mutta voi olla monissa tilanteissa kuitenkin hyvä ratkaisu. Tärkeintä on varusteista riippumatta kuitenkin tuntea itsensä ja hevosensa ja edetä koulutuksessa riittävän vaiheittain, jotta ikäviä yllätyksiä ei pääse syntymään, Anna Kilpeläinen sanoo.

Kuolaimettomia suitsia on monia eri malleja

Kuolaimettomia suitsia on melkoinen määrä erilaisia, markkinoille tulee jatkuvasti uusia varusteita.

– Leuan alta ristiin menevä malli on oma “inhokkini”: sen toiminta perustuu siihen, että remmit puristavat päätä ohjista ottaessa, myötäävät varsin hitaasti, ja toimivat muutenkin omaan makuuni epäloogisesti hevosta ajatellen, mutta niilläkin taitaa olla oma fanikuntansa, kertoo hevosalan ammattilainen Katariina Cozmei.

Kuolaimettomien suitsien toiminta perustuu pääosin paineeseen nenäpiihin, eri välineestä riippuen eri kovuudella ja eri tavalla.

– Väärän kokoisista, huonosti sovitetuista tai muuten vaan epäsopivista kuolaimettomista seuraa samat haasteet kuin muistakin vääränlaisista varusteista: hankaumia, poskiremmi voi kääntyä silmän lähelle, turparemmin osa hangata poskiluun reunaan, tai jos se on liian alhalla painaa herkkää nenäpiin alareunaa, Katariina Cozmei sanoo.

Joitakin mietityttää se, onko hevonen yhtä hyvin hallittavissa kuolaimettomilla suitsilla kuin kuolainten kanssa.

– Kuinka tarkasti ja kuinka turvallisesti, riippuu täysin siitä miten hevonen on opetettu, ja kuinka taitava ratsastaja on. Riippuu toki myös mitä tehdään – en lähtisi peltolaukalle riimulla tai vaikkapa julkisille paikoille, mutta toisaalta hackamorekin on kuolaimeton, ja melkoinen norsujarru pidempivartisena.

Kapsoni on hyvä väline maastakäsin työskentelyssä ja juoksutuksessa. Katariina Cozmei töissä. Kuva: Salla Kuikka

Katariina Cozmein mukaan on hevoselle palvelus opettaa se toimimaan monilla erilaisilla perusvarusteilla.

– Itseasiassa jotkut eläinlääkärit suosittelevat vaihtelemaan kuolaimettomia päiviä, jotta hevosen alaleuka saa levätä kuolaimen paineelta. Tärkeintä on, että hevonen opetetaan myötäämään erilaisten välineiden paineelle, jotta se osaa reagoida ihmisen toivomalla tavalla. Kuolaimettomalla ratsastaminen ei ole sen kummempaa kuin kuolaimillakaan: paine vaan tulee alaleuan ienten ja kielen sijasta nenän päälle.

”On hevoselle palvelus opettaa se toimimaan monilla erilaisilla perusvarusteilla.”

Katariina Cozmeilla on kuusi omaa hevosta.

– Omat hevoseni toimivat moitteettomasti sekä riimulla, kankikuolaimella, nivelillä, sidepulleilla, kapsonilla että kaulanarulla… Opetuskysymys! Osa toki tykkää enemmän jostain kuin toisesta. Minullakin on hevonen, joka toimii todella huonosti muulla kuin nivelkuolaimilla, ja toisaalta hevonen, joka ei toimi millään kuolaimella ollenkaan. Osalle taas “kaikki käy”. Välineen kovuuden tai pehmeyden määrittelee joka tapauksessa lopulta ohjan toisessa päässä oleva käsi, Katariina Cozmei sanoo.

Tuuli Turtola

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/23. Lataa PDF tästä

Väreen tallilla laser on ahkerassa käytössä

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/23

Kuva: Laserlaitteet ovat Väreen tallilla käytössä lähes päivittäin. Treenissä olevia hevosia hoidetaan parikin kertaa viikossa.

Laseria voidaan käyttää myös ennaltaehkäisevästi.

Emma Väreen ja hänen vanhempiensa Risto ja Micaela Väreen tallilla on käytetty laseria hevosten hoidossa jo vuosia. Micaela Väre kertoo käyneensä laserlaitteita Suomeen maahantuovan Ismo Haapasen järjestämällä laserhoitokurssilla kymmenisen vuotta sitten ja innostuneensa hoitomuodosta. Nykyisin Väreiden tallilla on kaksi laserlaitetta. Toinen on kiinteä seinässä kiinni oleva ja toinen kannettava akulla toimiva laite.

LUE LISÄÄ

Puheenjohtajalta: Hevosalan vaikuttavuus näkyväksi

Kuva: Siiri Markkanen

Suomalainen hevosala niitti kesäkuun alussa mainetta Euroopan tasolla, kun tuoreen hevosalan vaikuttavuusanalyysin tuloksia esiteltiin pääkallonpaikalla Euroopan parlamentissa tilaisuudessa, jossa läsnä oli myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Keväällä valmistunut Suomen Hippoksen, Suomen Ratsastajainliiton ja MTK:n tilaama analyysi hevosalan vaikuttavuudesta Suomessa on erinomainen malli myös muille Euroopan maille.

Suomessa ehkä eniten huomiota on herättänyt analyysin tieto, jonka mukaan hevosala työllistää Suomessa jopa enemmän väkeä kuin Lapin matkailu: 6500 henkilötyövuotta. Aluetaloudelliset vaikutukset ovat vähintään 274 miljoonaa euroa vuodessa, ja kuninkuusravien tai Helsinki Horse Shown kaltaiset suurtapahtumat jättävät alueelle helposti 10 miljoonan euron ylimääräisen potin. Jo nämä talousvaikutukset ovat melkoiset, puhumattakaan hevosharrastuksen tuottamasta nuorten syrjäytymisriskin vähenemisestä. Tämän hintalappu oli laskemassa arvoitu 1,6 miljardiksi vuodessa.

Erittäin hyvä että hevosalan vaikuttavuutta on Suomessa näin purettu palasiin ja analysoitu. Euroopan keskustelussa ehkä jopa taloudellisia vaikutuksia suurempi mielenkiinto kohdistui hevosten myönteisiin ympäristövaikutuksiin. Euroopan unionin yksi isommista tavoitteista kun on torjua ilmastonmuutosta ja pysäyttää luontokato. Hevonen voi auttaa näissä molemmissa.

Hevonen osallistuu hiilensidontaan sekä heinänkasvatuksen että laiduntamisen avulla. Laiduntaminen edistää maaperän ja kasvillisuuden kykyä sitoa hiiltä. Vaikuttavuusarvion mukaan Suomessa hevosten kuivaheinän viljely sitoo hiiltä 31 000 tonnia vuodessa, mikä vastaa 11 000 keskivertosuomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä. Potentiaali arvioidaan jatkossa lähes kolminkertaiseksi, jos Suomen hevoslaitumilla päästäisiin laajemmin nopeaan rotaatiolaiduntamisen malliin.

Kaiken lisäksi hevonen suojelee myös luonnon monimuotoisuutta. Suomen uhanalaisista eliölajeista (2 667) lähes neljännes on riippuvainen perinnebiotoopeista. Näistä hevonen auttaa vaikuttavuusanalyysin mukaan säilyttämään ainakin 38 eliölajia. Ja toki meillä on hevosalalla myös oma alkuperäisrotumme suomenhevonen, jonka säilymiselle elinvoimaisena koko hevossektorilla on iso merkitys.

Tässä siis jälleen meille hevosenomistajille pitkä ja kannustava lista, joka osoittaa että hevoskasvatuksella ja omistuksella on iso yhteiskunnallinen vaikutus. Ja tämä kiinnostaa koko Eurooppaa.

Henna Virkkunen
SHKL puheenjohtaja

Hevosalan vaikuttavuusanalyysi (pdf)

Taloudenpidon neuvoja hevosyrittäjille

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 3/23

Kuva: Robert Katzki/Unsplash.com

ProAgriassa yritysneuvojan työtä yli kolmekymmentä vuotta tehnyt Auli Teppinen kertoi tammikuisella etäluennolla vinkkejä ja faktoja hevosyrityksen talouden parantamiseen liittyen. Luennon järjestivät yhteistyössä SRL Häme, Hämeen Hevosjalostusliitto, Hämeen Hevosenomistajat ja Teivon Ravikeskus.

Työnsä puolesta Teppinen on tavannut talouslaskelmien, liiketoimintasuunnitelmien sekä investointihakemusten merkeissä suuren joukon hevosalan yrittäjiä. Hän on ollut kiinnostunut myös talliyrittäjien käyttämästä teknologiasta ja kuinka sitä voisi hyödyntää siten, ettei tallityö olisi niin kuormittavaa. Työnkuvaan on kuulunut myös verokirjanpitoa. Hankalina aikoina lompakon nyörit täytyy vetää vielä tiukemmalle. Kuinka tässä voi onnistua, jos tilanne on jo valmiiksi ollut tiukka?

LUE LISÄÄ