Hevosen hyvinvointi on hevosurheilun perusta ja oikeutus

Kuva: Susanna Mäki jalostuspäivillä helmikuussa 2022. Kuva: Suomen Hippos ry/Pirje Fager-Pintilä

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 5/22

Lue toinen Hevosvaltiopäiviä 2022 käsittelevä artikkelimme klikkaamalla tästä.

Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Susanna Mäki esitelmöi Hevosvaltiopäivillä omassa osuudessaan kilpailueläinlääkärin työstä. Hän korosti hevosen hyvinvoinnin olevan kaiken perusta hevosurheilussa. Vain hyvinvoiva hevonen voi pärjätä kilpailuissa, mutta hyvinvointi on muutakin kuin kilpailuissa menestymistä.

Haastattelimme Mäkeä hyvinvointiasioista lisää, näin vastuullisuusteemaankin kuuluvan aiheen tiimoilta.
Ravikilpailusäännöt perustuvat osittain eläinsuojelulakiin hevosen kilpailukuntoisuuden ja käsittelyn osalta, mutta hevosen hyvinvointi on paljon muutakin kuin eläinsuojelulaki. Tämän tulisi näkyä ulospäin myös käytännössä.

LUE LISÄÄ

Jänne- ja hankosidevammat kengityssepän näkökulmasta

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/20 (Kuva: Minna Svartsjö)

Jännevamma on urheiluhevosten vaiva, jonka hoidossa on konsultoitava sekä eläinlääkäriä että ammattitaitoista kengittäjää. Kevättalven GoExpo Horse -messuilla kengitysseppä Mari Nieminen kertoi jännevammasta ja sen hoidosta nimenomaan kengityssepän näkökulmasta.

LUE LISÄÄ

Suurpetovahingot

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/18

Suurpedoiksi luetaan kokonsa sekä elintapojensa perusteella maassamme neljä eläinlajia: karhu, susi, ilves ja ahma. Tavallisesti nämä pedot viihtyvät omissa oloissaan kaukana ihmisistä. Hevosen joutuminen pedon uhriksi on olemassa oleva, mutta onneksi melko pieni riski. Suomessa on kuitenkin alueita, joissa mahdollisuus petovahinkoihin on muuta maata suurempi.

Lataa artikkeli tästä (pdf)

Kuljetuskalusto kuntoon talvea vasten

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/17

Hevoskuljetuskaluston on luonnollisesti oltava kunnossa jokaisella käyttökerralla, mutta näin syksyn kynnyksellä on erityisen hyvä hetki kiinnittää huomiota kuntotarkastukseen. Trailerit katsastetaan joka toinen vuosi, mutta kaksi vuotta on liian pitkä aika jättää traileri oman onnensa nojaan. Ellei kuntotarkastus tunnu luontevalta tehdä itse, trailerin voi viedä perävaunuja tuntevalle korjaamolle tarkastettavaksi ennen katsastusta.

LUE LISÄÄ

Esittelyssä Hämeen Hevosenomistajain Yhdistyksen puheenjohtaja Sami Tomperi

Quattro Tilly ja omistajat. Tomperi tyttärineen kuvassa oikealla. Kuva Pauli Impola

Alueellisten hevosenomistajayhdistysten puheenjohtajat ovat tärkeitä taustavaikuttajia. Hämeen alueen pitkäaikainen puheenjohtaja Jukka Seppälä jättäytyi pois pestistään viime syksynä ja saappaisiin astui hämeenkyröläinen rakennusinsinööri Sami Tomperi, 41. Hän toimii rakennuttamistehtävissä talonrakennushankkeissa ja tällä hetkellä Ratinan kauppakeskushankkeen rakennuttamisen projektipäällikkönä.

Tomperi on tällä hetkellä osaomistajana kahdessa ravihevosessa. Pascha Tilly on viisivuotias readycashilainen ruuna, joka on tätä kirjoitettaessa numeroissa 13,5a ja 36.676 € ja voitti viime kaudella kuudesti. Toinen kimppahevonen on myöskin mukavasti uransa aloittanut nelivuotias ori Quattro Tilly, joka on samasta emästä kuin Pascha Tilly. Mikäli vapaa-aikaa jää, Tomperi harrastaa metsästystä ja chilien kasvatusta sekä toimii salibandyvalmentajana. Perheeseen kuuluu vaimo, sekä 15-, 13- ja 8-vuotiaat, ratsastustakin harrastavat tyttäret.

Lue koko artikkeli tästä (pdf)

Päivi Pesonen, hevosalan moniosaaja Etelä-Savosta

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 1/2017

SHKL:n tuorein hallituksen jäsen on savonlinnalainen Päivi Pesonen. 46-vuotiaalla Pesosella on vankka hevosharrastustausta sekä ravi- että ratsupuolelta. Päivätyönään hän toimii nykyään opiskelijapalveluneuvojana ammattikorkeakoulussa, mutta on toiminut hevostenhoitajana sekä on kartuttanut työkokemustaan myös Hevosjalostusliiton leivissä.

LUE LISÄÄ

Taina Teittinen hallitsee hevosen sekä koulu- että montésatulasta käsin

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 5/16
Virolahtelaistunutta Taina Teittistä ei voi syyttää lajirasismista. Kouluratsastajana tunnetuksi tullut Teittinen innostui myös ravihevosista ja nimenomaan montésta. Pienen maalaistallin tarhoista löytyy niin intermediaire-tasolla kilpaillut, itse varsasta asti koulutettu puoliveriratsu kuin monté-hevoseksi hankittu amerikkalais-ranskalainen lämminveriorikin.
LUE LISÄÄ

Urheiluhevonen hyötyy rasvalisästä ruokinnassa

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/2016

Öljy on hitaasti vapautuvaa energiaa tiiviissä muodossa

Luonnontilassa elävä hevonen saa ravinnostaan hyvin vähän rasvaa. Villihevosten ravinnontarve ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen nykypäivän kilpahevosten kanssa. Niiden energiantarve on suurempi ja koska voimakkaassa viljaruokinnassakin on omat haittapuolensa, rasvat ovat varteenotettava vaihtoehto energiatäydennyksen suhteen. Rasvat sisältävät energiaa yli kaksinkertaisesti muihin energianlähteisiin eli hiilihydraatteihin ja valkuaisaineisiin verrattuna.
LUE LISÄÄ

Headshaking-syndrooma

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/2013
Tieto lisää tuskaa, sanotaan. Tutustuessani aiheeseen headshaking-syndrooma, koin ahaa-elämyksen. Muutamalla hevosella aikoinaan havaitsemani ”tapa” pään holtittomista liikkeistä saikin ihan uuden valon. Nämä hevoset eivät ole enää vuosiin olleet kuvioissa mukana, eivätkä kaikki yksityiskohdat ongelmista muistu enää edes mieleeni, mutta silti tämä pistää ajattelemaan. Olisiko pään heiluttamiselle ollut jokin oikea syy, muukin kuin stressaantuminen, miksi sitä itse muinoin epäilin? Mikäli hevosesi on levoton pään liikkeiden suhteen, kannattaa uhrata muutama ajatus myös headshaking-syndroomalle, ennen kuin leimaat hevosen hulluksi tai ajattelet, että se nyt vaan on sellainen.
LUE LISÄÄ

Lannehalvaus

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 5/2012
Lannehalvaukseksi kutsutaan rasitusperäistä syndroomaa, joka oireilee tyypillisimmin lihaskipuina ja –kramppeina. Aiemmin lannehalvausta pidettiin vain yhtenä sairautena. Lannehalvausta ei myöskään aina diagnosoida oikein, vaan oireita tulkitaan helposti joksikin muuksi. Lieviä oireita ei välttämättä huomata lainkaan, joskus tietyt oireet sekoitetaan ähkyoireisiin.
LUE LISÄÄ

Ruunaus helpottaa oriin elämää

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/2012
Kevään korvilla monen nuoren oriin hormonit alkavat hyrrätä ja omistaja alkaa miettiä ruunausta rauhallisemman elämän toivossa. Ruunaamiseen on toki muitakin syitä, eikä sitä pitäisikään ajatella pahana tai hevoselle ikävänä asiana. Hevonen tuskin myöhemmin murehtii menetettyä suvunjatkamiskykyään. Realistisesti ajatellen jalostusarvoa on vain harvoilla ja valituilla ja siksi ruunausta kannattaa vakavasti harkita. Ruunana elämä on leppoisampaa, kun hevosen ei tarvitse stressata tammoista oriin lailla. Myös työntekoon keskittyminen paranee useissa tapauksissa ja esimerkiksi tallipaikan löytyminen on helpompaa, samoin laumassa tarhaaminen ja laiduntaminen.
LUE LISÄÄ

Mitä jos jälkeiset eivät irtoakaan?

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 3/2011
Jälkeisvaihe on olennainen osa varsomista. Useimmiten jälkeiset irtoavat tammalta itsekseen. Irronneet jälkeiset kannattaa tarkistaa. Niiden tulee olla kokonaiset, koska edes riekaleita ei saa jäädä tamman kohtuun. Mikäli jälkeiset eivät irtoa ajoissa, seurauksena voi olla kohtutulehdus tai kaviokuume.
LUE LISÄÄ

Miten lähtöratojen arvonta toteutetaan?

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/2010
Kentältä kuuluu välillä polemiikkia lähtöradoista ja ilmaan on heitetty jopa epäilyksiä siitä, määräytyvätkö ne esimerkiksi valmentajan tai ohjastajan nimen perusteella. Taustajoukkoja toki harmittaa, jos huonot lähtöradat tuntuvat kasautuvan samalle hevoselle ja tämä pistää miettimään järjestelmän puolueettomuutta. Otimme selvää, onko salaliittoteorioiden epäilemiseen aihetta.
LUE LISÄÄ

”Huonot tallitavat” – Missä syy?

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/09
Huonot tallitavat eivät ole hevosen omaa syytä, vaan johtuvat sopimattomasta hoidosta tai ympäristöstä. Stereotyyppinen käyttäytyminen on hevosen tapa helpottaa stressiä tai selviytyä ahdistavasta tilanteesta. Tämä ei välttämättä ole nykytilanne, mutta tavat jäävät joskus pysyviksi, vaikka ympäristötekijät olisivatkin muuttuneet parempaan päin. Käyttäytymisongelmien hoidossa kannattaa keskittyä ongelmien  alkuperäisen aiheuttajan poistamiseen.
LUE LISÄÄ