Haluan koota kimpan hevoseni ympärille
Tälle sivulle on koottu ohjeita ja vinkkejä kimpan perustamista miettivälle silloin, kun haluat tehdä omasta hevosestasi kimppahevosen.
Kimpan konsepti ja kohderyhmä
Useimmin yhteisomisteinen hevonen on kilparavuri tai sellaiseksi tähtäävä varsa, mutta kimppoja on koottu myös kilparatsujen, harrastehevosten ja siitostammojen ympärille.
Käyttötarkoitus ja kimpan tavoitteet määrittelevät isolta osin myös kimpan kulurakennetta, kohderyhmää jolle kimppaosuuksia markkinoidaan sekä kimpan muuta toimintaa.
Kun kimpan alullepanija on varsan kasvattaja, motivaationa on usein saada kasvatille annettua täysi mahdollisuus kilpahevosena ammattivalmennuksessa. Kimpassa kustannukset jakautuvat.
Kimppahevoseksi sopiva hevonen
Kimpassa pätevät samat hevoskaupan lainalaisuudet kuin muulloinkin hevosta myytäessä: onko hevosessa potentiaalia aiottuun käyttötarkoitukseen muidenkin mielestä? Vaikka itse uskoisi hevosensa kykyihin ja sukuun kuin kallioon, omat valinnat ja näkemykset pitää pystyä perustelemaan myös muille.
Tarkastele realistisesti hevosesi rakennetta, sukua, sairaushistoriaa, mahdollista tähänastista kilpauraa ja muita seikkoja, mihin itsekin kiinnittäisit huomiota hevosta ostaessasi. Voit kysyä myös muilta mielipiteitä asiaan näkemyksien kartoittamiseksi. Heistä saat mahdollisesti myös suosittelijoita, jos he jakavat näkemyksesi lupaavasta kimppahevosaihiosta.
Mietittäviä asioita kimppaa suunnitellessa ovat ainakin
Kuka on kimpanvetäjä? Jos hevosen myyjä ei halua ryhtyä itse kimpanvetäjäksi, voi kimpanvetäjää kysyä esimerkiksi Koulutettujen kimpanvetäjien yhteystietolistalta löytyviltä vetäjiltä. Kimpanvetäjien koulutusta suosittelemme lämpimästi kaikille kimpoista ja kimpanvetämisestä kiinnostuneille.
Tiedonkulku ja päätöksenteko: miten tiedotus ja yhteydenpito hoidetaan, kuinka usein? Mikä on pääasiallinen tiedotuskanava, onko lisäksi muita keskustelukanavia (esim. sähköposti, WhatsApp-ryhmä, Facebook-ryhmä/sivu jne.).
Tavallinen toimintatapa on että kimpanvetäjä hoitaa yhteydenpidon valmentajaan määräajoin (esim. noin kahden viikon välein tai tiheämmin tarvittaessa) ja tiedottaa kimppalaisia. Näin tiedotus hoituu keskitetysti ja valmentaja saa myös työrauhaa.
Montako osuutta kimpassa on? Suurempi määrä osakkaita tietää pienempiä kustannuksia osuutta kohden, mutta toisaalta hallinnoitava joukko kasvaa osuuksien määrän mukana. Isommassa kimpassa voi olla järkevää valita 3-5 hengen edustajisto päättämään hevosen asioista.
Onko kimppa määräaikainen vai toistaiseksi jatkuva? Määräaikainen kimppa puretaan ennalta sovittuna aikana, toistaiseksi jatkuva jatkuu kunnes kimppa päätetään purkaa.
Paljonko on yhden osuuden hinta? Mieti millä hinnalla olet valmis luopumaan hevosesta, ja jaa se osuuksien määrällä. Jos hinta sisältää arvonlisäveron, se on hyvä mainita.
Missä hevonen asuu ja valmentautuu, kuka hoitaa? Valmentaja voi olla ennalta sovittu tai kimppa voi äänestää valmentajasta perustamiskokouksessa.
Jos hevonen on siitostamma, sekä sen että syntyvän varsan/varsojen sijoituspaikkaa ja muutakin toimintaa, esim. orivalintaa ja varsojen myyntiprosessia, on hyvä suunnitella jo etukäteen jotta ostoa harkitseva osakas saa selkeän käsityksen asiasta.
Kulurakenne ja budjetti: Arvioi mahdollisimman tarkasti kaikki hevosen ja kimpan kulut. Laske kulut mieluummin hieman yläkanttiin, ja niin että kimpan tilille jää juoksevien kulujen jälkeen myös puskuria. Kuukauden kuluarvio jaetaan osuuksien määrällä, ja näin muodostuu yhden osakkaan kuukausimaksu.
Taloudenhoito: Kaikkein selkeintä yhteisistä varoista huolehtiminen on, kun kimpalle perustetaan oma tili, millä ei ole mitään muuta kuin kimppaan ja hevoseen liittyviä raha-asioita. Tiliä hoitaa yleensä joko kimpanvetäjä tai nimetty rahastonhoitaja, ja tilin käyttöoikeus on vähintään kahdella henkilöllä. Kimpan tilille kerätään osakkailta yleensä kuukausittain rahaa, jolla kustannetaan hevosen kaikki kulut. Tiliotteen toimittaminen osakkaille kuukausittain on hyvä toimintatapa. Avoimuus ja selkeys ovat avainasioita onnistuneessa kimppaprojektissa, niin talouden kuin muunkin tiedonkulun suhteen.
Esimerkkejä kuluista, joihin hevoskimpassa on hyvä varautua:
- valmennusmaksut (valmennussopimuksesta selviävät muut valmentajan laskuttamat kulut, esim. kuljetukset)
- kimpanvetäjän palkkio
- eläinlääkärikulut
- vakuutusmaksut
- ikäluokkakilpailujen osallistumismaksut
- kimpan kokouskulut
Mahdollisia ongelmatilanteita kimppaa kootessa
Kimpan kokoaminen venyy: vaikka kimppa olisi miten hyvin suunniteltu, hevonen terve ja hieno sekä vetäjä taitava, ei osuuksien kaupaksi saaminen ole silti valitettavasti taattua. Harvalla, jos kellään, kimpanvetäjälläkään on valmiina halukkaita osuuden ostajia jonossa odottamassa että heille myydään. Varaudu suunnitelmassa myös tähän: millä ehdoin kimppa toteutuu, mitä tehdään myymättömille osuuksille (pidätkö itse)?
Osakas katoaa: valitettavasti aina ei voi luottaa siihen, että sanallinen lupaus kimppaan liittymisestä pitäisi. Yhteisomistussopimuksessa tärkeä on myös kohta, miten osakas vahvistaa kimppaan liittymisensä, yleensä se on yhtä kuin osuuden maksaminen tai ensimmäisen kuukausimaksun maksaminen. Perusteet perumiselle jo sovitusta osuuden ostosta voivat olla aivan perustellut, mutta harmittaa se silti.
Inhottavin tilanne on silloin, kun aiottu osakas katoaa mitään ilmoittamatta eikä vastaa enää mihinkään yhteydenottoihin (älä myöskään itse ole tämä tyyppi!). Jälleen tarvitaan sopimusta: yhteisomistussopimuksessa on syytä olla kuvattuna selkeä toimintatapa, miten toimitaan silloin kun osakas ei hoida velvollisuuksiaan kimppaa kohtaan (erottaminen, osuuden myyminen).
Onnistuneen kimpan neljä kulmakiveä
Lyhyesti 4 tärkeää avaintekijää onnistuneelle kimpalle ovat
- Aktiivinen kimpanvetäjä
- Hyvin laaditut sopimukset
- Tarkka taloudenhoito
- Avoin tiedotus
Kimpan koko ei ratkaise kimpan onnistumista tai epäonnistumista. Kyse on laadusta, toimintatavoista sekä innostuksesta. Vastoinkäymisiäkin kyllä siedetään, kun tiedonkulku on avointa. Avoimuus katkoo epäilyksiltä siivet.
Lisäksi voitaneen mainita nopea tarttuminen alkaviin ongelmatilanteisiin ennen kuin ne paisuvat isommiksi. Jo kimppaa perustaessa ja sopimusta laatiessa on hyvä miettiä myös ne mahdolliset ”entä jos”-tilanteet, esimerkiksi hevosen vakava sairastuminen tai kuolema, erimielisyyksien ratkaiseminen kimpan osakkaiden kesken, osuudesta luopuminen jne.
Suunnittele sopimukset huolella
Hyvä kirjallinen sopimus on onnistuneen kimpan perusta.
Lisäksi kirjallisena on syytä tehdä
- kauppakirja tai vuokrasopimus kimpan ja hevosen myyjän/omistajan välille
- valmennussopimus kimpan ja hevosen valmentajan välille
- sopimus kimpan ja kimpanvetäjän välille
SHKL:n jäsenet saavat käyttöönsä liiton sopimuspohjat jäsenetuna maksutta. Sopimuksessa määritellään mm. miten kimpassa hoidetaan päätöksenteko, millä ehdoin kimppa toteutuu ja purkautuu sekä mitkä ovat osakkaan oikeudet ja velvollisuudet.
Laatukimppamerkki
Laatumerkkijärjestelmän tarkoitus on edistää kimppaomistamisen läpinäkyvyyttä ja kannustaa kehittämään kimppatallien toimintaa alati laadukkaammaksi.
Laatukimpan kriteeristöä voi pitää myös hyvänä perustasona ja tarkastuslistana, mitä ainakin on syytä käydä läpi kimppaa perustettaessa.
Tutustu laatukimpan kriteereihin
Hevosen vuokraaminen kimpalle
Kimppa voi myös vuokrata hevosen omistajaltaan (ns. leasing-kimppa). Tämä voi olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun omistaja toivoo saavansa hevosen takaisin, vaikkapa siitostammaksi, kilpauran päätyttyä.
Vuokraaminen voi parhaimmillaan olla sekä kimpalle että hevosenomistajalle win-win-tilanne: kimppa voi saada hyvän hevosen ostoa edullisemmalla sopimuksella, ja kun kimpan ”elinkaari” on mietitty loppuun asti, kimppalaisten ei tarvitse miettiä, mitä hevoselle tapahtuu kun tulee luopumisen aika.
Omistaja taas saa hevosen tavoitteellisille omistajille mutta voi olla luottavaisin mielin myös siitä mitä hevoselle tapahtuu kun kimppa aikanaan luopuu siitä.
Vuokraamisen ehdoista ja hinnasta sovitaan vuokrasopimuksessa.
Hevonen voidaan vuokrata
- ylläpitoa vastaan, tai
- kertamaksua vastaan (ns. kilpailuoikeuden myyminen), tai
- hevosen mahdollisista palkintorahoista voidaan maksaa jokin prosenttiosuus omistajalle vuokrana esimerkiksi vuosittain.
Hevosen omistaja pääsee kimpan osakkaana halutessaan itsekin olemaan mukana hevosensa elämässä, mutta on tärkeää muistaa että osakkaana omistajalla ei ole kimpassa enempää sananvaltaa kuin muillakaan osakkailla. Kimpan päätöksenteon ja toiminnan säännöt määritellään yhteisomistussopimuksessa.
Kimpan markkinointi
Kun sinulla on valmiina hevonen, sopimukset, kimpanvetäjä, osuuden hinta sekä kuukausimaksun suuruus (ainakin suuruusluokka esim. 75-100 €/kk/osuus %), on aika markkinoida.
SHKL:n jäsenet voivat ilmoittaa myytävistä hevosista ja kimppaosuuksista maksutta Osta ja Myy-sivulla.
Kaikki mahdolliset kanavat kannattaa hyödyntää, mutta usein markkinoinnissa tuntuu toimivan henkilökohtainen kontaktointi. Kimppa voi koostua jopa kokonaan ystävistä ja perheenjäsenistä, tai hevonen voi tuoda yhteen keskenään ennestään toisilleen täysin tuntemattomia ihmisiä.
Tarjoa potentiaaliselle osakkaalle realistinen kuvaus hevosen nykykunnosta ja tavoitteista sekä kimpan suunnitellusta toiminnasta.
Hevosenomistaminen on suurten tunteiden ja elämysten täyteinen harrastus, mutta rahallista tuloa omistajilleen tarjoaa vain pieni osa kilpahevosista.
Lisää tietoa hevoskimpoista ja kimppaomistamisesta
Matkalla hevosen omistajaksi-oppaassa on oma osio kimppaomistamiselle.
Ratsuhevosen yhteisomistus. Tässä osiossa keskitytään lähinnä harrasteratsun yhteisomistukseen. Jos suunnitelmissa on kilparatsu joka asuu ja valmentautuu ammattilaisten hoivissa, hyvää pohjaa antaa katsaus ravihevosten yhteisomistukseen.