Yhteisomistuksessa hyvä sopimus ratkaisee monta ongelmaa

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 5/2010
Target Hoss, Pihlajan Aaroni, Hullumies, Le Cannibale, Up-Date Hoss. Siinä muutama kimppaomistuksessa oleva huippuravuri, ja lista jatkuu. Kimppaomistaminen on nykyään yhä suositumpaa. Eikä ihme, sillä ravihevosen omistaminen on kallis harrastus, mutta antaa toisaalta mahtavia elämyksiä. Kimppaomistamisen resepti kuulostaa järkeenkäyvälle: pienellä panoksella pääsee mukaan laadukkaaseen hevoseen, kulut ja vastuu vähenevät, ja ilo moninkertaistuu. Näin se parhaimmassa tapauksessa meneekin. Yhteisomistukseen liittyy kuitenkin myös riskitekijöitä. Tässäkään asiassa hyvin laaditun sopimuksen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Kirjallinen yhteisomistussopimus pelastaa monelta hankaluudelta.
Tämä artikkeli käsittelee ravihevosen kimppaomistamista. Ratsuhevosen kimppaomistus on sekin varteenotettava vaihtoehto ratsastusharrastukseen, mutta vaatii erityispiirteidensä vuoksi kokonaan oman artikkelinsa.
LUE LISÄÄ

Tinkimätön työntekijä Turusta – Monen voittajan takaa löytyy Harri Koivunen

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 5/2010
Kahden Derbyn voittaja, 3074 voittoa ja 8,4 miljoonaa euroa ajanut mies. Suomen ”gubben i lådan” eli kolmas sisällä. Metsämäen ratavalmentaja Harri Koivusen tavaramerkiksi ovat muodostuneet voitokkaat hevoset molemmissa roduissa. Miten niitä voittajia tehdään? – No kyllä siihen vaaditaan hyvä hevonen, ja sellainen, jolla rahaa on vielä vähän suhteessa kykyihin, Koivunen vastaa.
LUE LISÄÄ

Tallinpitäjän oikeudet ja velvollisuudet

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/2010
Tallinpitäjää sitovat monet lait ja velvollisuudet. Oikeuksiakin on, mutta mitä tehdä, jos tallipaikan vuokrannut henkilö häviää kuin tuhka tuuleen ja jättää hevosen syömään kaurojaan tallinpitäjän laskuun? Entä jos vieraan ihmisen hevonen loukkaantuu laitumella, onko tallinpitäjä korvausvelvollinen? Entä miten suhtautua, jos yhtä hevosta pitää loimittaa päivässä keskimäärin seitsemällä eri loimella? Jos siihen kulutettu työaika on moninkertainen toisiin hevosiin nähden, voiko tallinpitäjä nostaa kyseisen hevosen tallivuokraa?
LUE LISÄÄ

Miten lähtöratojen arvonta toteutetaan?

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/2010
Kentältä kuuluu välillä polemiikkia lähtöradoista ja ilmaan on heitetty jopa epäilyksiä siitä, määräytyvätkö ne esimerkiksi valmentajan tai ohjastajan nimen perusteella. Taustajoukkoja toki harmittaa, jos huonot lähtöradat tuntuvat kasautuvan samalle hevoselle ja tämä pistää miettimään järjestelmän puolueettomuutta. Otimme selvää, onko salaliittoteorioiden epäilemiseen aihetta.
LUE LISÄÄ

Pehmeän kitalaen virheasento voidaan usein hoitaa

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 3/2010
Kukaan ei edes pidä siitä, mutta silti sillä on monta nimeä kuin rakkaalla lapsella: DDSP, pehmeän kitalaen dorsaalinen dislokaatio, pehmeän kitalaen virheasento, löysä kitalaki. Joskus sanotaan myös, että hevosella on pehmeä kitalaki. Kaikilla hevosilla kuuluukin olla, mutta nimenomaan pehmeän kitalaen virheasento on se, joka tuottaa päänvaivaa.
LUE LISÄÄ

Nivelten rasitusvammat urheiluhevosten yleinen ongelma – Hevosmiestaito avainasemassa ennaltaehkäisyssä

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 3/2010
Hevosten niveltulehdukset ovat yleinen syy kilpahevosten sairaslomiin. Pitkittyessään rasitusvamma johtaa usein nivelrikkoon, pysyvään ontumiseen ja kilpauran päättymiseen. Nivelessä tapahtunutta muutosta eli nivelrikkoa ei pystytä nykylääketieteellä korjaamaan. Nivelrusto on uusiutumaton. Ainoastaan nivelrikon etenemiseen voidaan vaikuttaa. Eläinlääkärin antamat lääkkeet ja hoidot rauhoittavat tulehduksen oireita ja auttavat palauttamaan nivelen normaalin toiminnan, mutta ne eivät poista tulehduksen syitä.
LUE LISÄÄ

Ratsastuskentän pohjalla on väliä

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/2010
Ratsastuskentän pohjat aiheuttavat harmaita hiuksia. Paljon kuulee keskustelua siitä, miten kenttä  on joko liian pehmeä, liian kova, pölyävä  tai sateella liian märkä. Kieltämättä  kentän rakentamisessa löytyy tarpeeksi haasteita ottaen huomioon jo ulkoiset olosuhteemme. Talvella kentät jäätyvät, välillä ollaan hellejaksojen keskellä, välillä taiteillaan rankkasateiden keskellä. Tässä jutussa on esitetty ulkokentän rakentamisen pääperiaatteet
LUE LISÄÄ

Syntymästä terveeksi nuoreksi hevoseksi – mitä jokaisen uuden kasvattajan tulee tietää varsomisesta ja varsan hoidosta

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 1/2010
Kasvattajan vuoden tärkeimmät ajat ovat taas käsillä. Tamman varsomisen valvonta saattaa maksaa kasvattajalle muutamat yöunet, mutta se kannattaa. Jokaisen kasvattajan tavoitteena on tietysti terve varsa ja hyvävointinen tamma. Suurimmassa osassa tapauksia tamman tiineys ja varsominen menee hyvin, mutta on paljon asioita, joihin on hyvä varautua. Kasvattajan tärkein työ on varmistaa varsomisen ja varsan ensimmäisten elinkuukausien sujuminen – ja varsan kehittyminen aikanaan hyvinvoivaksi nuoreksi hevoseksi.
LUE LISÄÄ

Nuoren kenttähevosen koulutus – perustan luominen alkaa varhain

Viime numeroissa tutustuimme koulu- ja estehevosten ensimmäisiin oppivuosiin. Nyt on vuorossa kenttäratsastus. Miten nuorta kenttähevosta pitää valmentaa, jotta se on valmis kilpailemaan ikäkausikilpailuissaja jopa nuorten hevosten MM-kilpailuissa?
LUE LISÄÄ

Oikeilla olosuhteilla mahahaavaa vastaan

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 3/09
Mahahaava on hevosilla erittäin yleinen. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 90 % kilpahevosista kärsii mahahaavasta, mutta sitä tavataan yllättävän usein myös ”olohevosilla” ja pikkuvarsoilla. Muutos jatkuvasti syövästä aroeläimestä säännöllisten ruokailuaikojen kesyhevoseksi ei ole käynyt aivan kivuttomasti. Oireiden perusteella mahahaavaa voidaan epäillä, muttei diagnosoida. Ainoa varma keino löytää  mahalaukun haavaumat on tähystys.
LUE LISÄÄ

Varsan ensimmäinen vuosi

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 3/09
Syksyn tullen varsojen elämässä tapahtuu suuri muutos. Varsa vieroitetaan emästään ja se siirtyy maidottomaan ruokavalioon. Ensimmäisenä elinvuotenaan varsa kasvaa enemmän kuin muina vuosina yhteensä, joten ruokinnan on oltava ensiluokkaista. Ensimmäiseen elinvuoteen mahtuu myös paljon huoltotoimenpiteitä ja varsan rekisteröinti. Itsenäistyttyään varsa opettelee toimimaan muiden hevosten ja ihmisten kanssa. Ei siis ihme, että lepokin kuuluu tärkeänä osana pikkuhevosen ensimmäiseen elinvuoteen.
LUE LISÄÄ

Hevostallien työturvallisuus

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/2009
Hevosharrastuksen suosio on kasvanut useiden vuosien ajan. Ammattimaisesti hevosten kanssa työtä tekevien henkilöiden määrä on kuitenkin vähentynyt hevosten lukumäärän pienentyessä. Kasvun myötä myös hevosalan haasteet ovat lisääntyneet. Hevosharrastajat ovat usein nuoria ja innokkaita aloittelijoita, joiden ammattitaito ei ole kovin hyvä. Valitettavasti tämä kokemattomuus näkyy myös tapaturmatilastoissa.
LUE LISÄÄ

”Huonot tallitavat” – Missä syy?

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/09
Huonot tallitavat eivät ole hevosen omaa syytä, vaan johtuvat sopimattomasta hoidosta tai ympäristöstä. Stereotyyppinen käyttäytyminen on hevosen tapa helpottaa stressiä tai selviytyä ahdistavasta tilanteesta. Tämä ei välttämättä ole nykytilanne, mutta tavat jäävät joskus pysyviksi, vaikka ympäristötekijät olisivatkin muuttuneet parempaan päin. Käyttäytymisongelmien hoidossa kannattaa keskittyä ongelmien  alkuperäisen aiheuttajan poistamiseen.
LUE LISÄÄ

Avaruusfyysikko Uno Yxklinten varsojen asialla – Jalka-asentoja voi ja pitää korjata kuukauden ikään mennessä

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/09
Uno Yxklinten toimii kengitysseppänä Skoonessa Etelä-Ruotsissa. Hän aloitti sepän työt 90-luvun alussa ja on osallistunut menestyksellä sekä EM- että MM-kisoihin. Lisäksi hän on kiertänyt luennoimassa ympäri Eurooppaa aiheinaan esim. kavion kuormittuminen ja kaviomekaniikka sekä varsojen jalka-asentojen korjaaminen. Hän on ollut Falsterbon kansainvälisten ratsastuskisojen seppä ja luennoinut Englannin kuninkaallisille. Suomessa hän kävi kaksi vuotta sitten pitämässä sepille kurssin varsojen ortopedisesta kengityksestä Kallelan Oriasemalla. Sillä reissulla tuli myös paikattua kolmivuotiaan Ribauden paha kavionhalkeama. Ori ehti Kriteriumiin, jossa kiri upeasti kolmanneksi.
LUE LISÄÄ

Ihanat, kamalat kiimat – ja niiden kallis esto

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/2010
Kevään pitenevät päivät käynnistivät tammojen kiimat. Siitostammalle voimakkaat kiimanoireet ovat suotavia siemennystä ajatellen, mutta kilpatammojen omistajille ja valmentajille hankalat kiimat aiheuttavat sekä harmaita hiuksia että tuntuvaa rahapussin kevenemistä. Tamman kolmen viikon välein toistuvat kiimat sekoittavat helposti valmennus- ja kilpailukalenterin koko kesäksi. Kiiman estoon on Suomessa vielä toistaiseksi tarjolla lääkitys myös kilpaileville tammoille. Vuoden 2011 alusta tarvitaan kuitenkin uusia vaihtoehtoja ravitammojen kiimanestoon, sillä Suomi seuraa muun raviurheilevan Euroopan esimerkkiä ja määrää kiimanestolääkitykselle dopingvaroajan. Ratsastuskilpailuissa lääkitys on edelleen sallittua, mutta siitä on ilmoitettava Ratsastajainliittoon.
LUE LISÄÄ

Tamma tiineeksi

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 1/09
Tamman tiineeksi saattaminen on yleensä monen onnistuneen tekijän summa. Toisinaan homma käy kuin elokuvissa: ei tarvita kuin yksi siemennys ja seuraavana vuonna syntyy varsa. Aina tiinehtyminen ei kuitenkaan suju yhtä helposti ja keskimäärin 25% siemennetyistä tammoista Suomessa eivät kauden lopuksikaan ole kantavia. Mitä hevosenomistaja sitten voi tehdä varmistaakseen onnistuneen tiinehtymisen?
LUE LISÄÄ

Tunnistus ja rekisteröinti –hevosenkokoinen asia

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/2008
Näin loppuvuodesta niillä talleilla, joissa keväällä syntyi varsoja, vierailee vakiokalustoon kuulumaton virkamies, tunnistaja. Tunnistaja on yleensä alueen hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja, ja hänen työnään on tunnistaa kaikki syntyvät varsat ja maahantuodut hevoset. Ilman tunnistusta hevosta ei saa rekisteröityä.
LUE LISÄÄ

Teurastamo on vastuullisen hevosenomistajan valinta

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/2008
Hevosen tullessa vanhaksi tai käydessä omistajalleen tarpeettomaksi hän on valinnan edessä: myydäkö vanha kumppani seuraavalle omistajalle vai tehdäkö päätös sen lopettamisesta? Ensimmäinen vaihtoehto on tietenkin suositeltava silloin, kun hevosesta voisi kuvitella olevan vielä iloa muillekin – tinkimättä sen hyvinvoinnista. Jälkimmäistä vaihtoehtoa, yksinkertaisimmin teurastamista, kannattaa harkita silloin, kun hevonen on vanha tai sen käyttöodotukset laskevat hinnan niin alhaiseksi, että on syytä epäillä myös hyvinvointia. Silloin kun ostajalla on mahdollisuus sijoittaa hevoseen vaikkapa vain 500 euroa, on olemassa selvä riski,  että mahdolliset eläinlääkärikulut, tai jopa ylläpitokulut tuottavat vaikeuksia.
LUE LISÄÄ

Avainsanat

amatööriohjastaja amatööriohjastajien SM Black Horse Cup Etelä-Savon Hevosenomistajat ry FEGAT Hankkija hevosenomistaja Hevosenomistajapokaali hevoshuutokaupat hevoshuutokauppa hevoskasvatus Hämeen Hevosenomistajain Yhdistys ry Hämeen hevosenomistajat internethuutokauppa jäsenetu Keski-Suomen Hevosenomistajat ry kokous koulutus Kymen-Karjalan Hevosenomistajat ry Lapin Läänin Hevosenomistajat ry luento Minna Svartsjö OLHY-Hevosenomistajat ry OLHY ry Pohjanmaan Hevosenomistajat ry Pohjois-Karjalan Hevosenomistajien Yhdistys ry Pohjois-Savon Hevosenomistajat ry Racing amatööriohjastajien SM-liiga raviurheilu SHKL SHKL Cup SHKL Hevosenomistajapokaali SHKL ry Starinita Oy suomenhevonen Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry Suomen Ravihevoskasvattajien Säätiö Suurmestaruusajo ULHO ULHO ry Uudenmaan Hevosenomistajat ry Uudenmaan Läänin Hevosenomistajat ry Uudenmaan Upein varsahuutokauppa Varsakunkku