Mitä jos jälkeiset eivät irtoakaan?

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 3/2011
Jälkeisvaihe on olennainen osa varsomista. Useimmiten jälkeiset irtoavat tammalta itsekseen. Irronneet jälkeiset kannattaa tarkistaa. Niiden tulee olla kokonaiset, koska edes riekaleita ei saa jäädä tamman kohtuun. Mikäli jälkeiset eivät irtoa ajoissa, seurauksena voi olla kohtutulehdus tai kaviokuume.
LUE LISÄÄ

Madotus nykyaikaan

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/2011
Viime vuosina on havaittu hevosten sisäloisten kehittäneen resistenssiä eli vastustuskykyä käytössä olevia matolääkkeitä vastaan. Nyt pyritäänkin yksilöön kohdennetulla madotuksella hidastamaan resistenssin muodostumista ja pitämään yllä tämänhetkisten loislääkkeiden tehoa, sillä uusia lääkkeitä ei ole kehitteillä. Tähän vastuulliseen loiskontrolliin liittyy kaikkien matolääkkeiden siirtyminen reseptilääkkeiksi muutama vuosi sitten.
LUE LISÄÄ

Daan Nanning ratsujalostuksesta: ”Käyttäkää vain laatua , älkää ikinä tyytykö vähempään”

– Ihmiset puhuvat liian paljon vain oreista, huudahtaa Ypäjän Oripäivien este- ja rakennetuomari Daan Nanning. Ristiriitainen lause kesken oripäivien hulinan ja arvostelukiireiden, mutta kuitenkin paikkansapitävä.
Jalostuksessa on ainakin tähän asti ollut päällimmäisenä puheenaiheena oriit ja niiden ominaisuudet ja periyttämiskyky. Samalla kuitenkin tiedetään, että emän vaikutus on oria suurempi.
– Mikään ori ei voi korvata sitä, mitä tammasta uupuu, Nanning jatkaa.
LUE LISÄÄ

Keskusliiton varapuheenjohtaja Seppo Ranta-Ruona: Tavoitteena saada Keskusliitolle sellainen rooli, joka sillä kuuluu olla

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 1/2011
Suomen Hevosenomistajien Keskusliitolle valittiin tänä vuonna uusi varapuheenjohtaja, kun pestin pitkäaikainen haltija Matti Pasanen ilmoitti, ettei enää ole käytettävissä uudelle kaudelle. Tilalle valittiin mies monen menestyshevosen takaa, alkujaan pohjalainen mutta nykyään Tuusulassa vaikuttava Seppo Ranta-Ruona.
LUE LISÄÄ

Tallinpitäjän oikeudet ja velvollisuudet

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/2010
Tallinpitäjää sitovat monet lait ja velvollisuudet. Oikeuksiakin on, mutta mitä tehdä, jos tallipaikan vuokrannut henkilö häviää kuin tuhka tuuleen ja jättää hevosen syömään kaurojaan tallinpitäjän laskuun? Entä jos vieraan ihmisen hevonen loukkaantuu laitumella, onko tallinpitäjä korvausvelvollinen? Entä miten suhtautua, jos yhtä hevosta pitää loimittaa päivässä keskimäärin seitsemällä eri loimella? Jos siihen kulutettu työaika on moninkertainen toisiin hevosiin nähden, voiko tallinpitäjä nostaa kyseisen hevosen tallivuokraa?
LUE LISÄÄ

Miten lähtöratojen arvonta toteutetaan?

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/2010
Kentältä kuuluu välillä polemiikkia lähtöradoista ja ilmaan on heitetty jopa epäilyksiä siitä, määräytyvätkö ne esimerkiksi valmentajan tai ohjastajan nimen perusteella. Taustajoukkoja toki harmittaa, jos huonot lähtöradat tuntuvat kasautuvan samalle hevoselle ja tämä pistää miettimään järjestelmän puolueettomuutta. Otimme selvää, onko salaliittoteorioiden epäilemiseen aihetta.
LUE LISÄÄ

Pehmeän kitalaen virheasento voidaan usein hoitaa

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 3/2010
Kukaan ei edes pidä siitä, mutta silti sillä on monta nimeä kuin rakkaalla lapsella: DDSP, pehmeän kitalaen dorsaalinen dislokaatio, pehmeän kitalaen virheasento, löysä kitalaki. Joskus sanotaan myös, että hevosella on pehmeä kitalaki. Kaikilla hevosilla kuuluukin olla, mutta nimenomaan pehmeän kitalaen virheasento on se, joka tuottaa päänvaivaa.
LUE LISÄÄ

Nivelten rasitusvammat urheiluhevosten yleinen ongelma – Hevosmiestaito avainasemassa ennaltaehkäisyssä

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 3/2010
Hevosten niveltulehdukset ovat yleinen syy kilpahevosten sairaslomiin. Pitkittyessään rasitusvamma johtaa usein nivelrikkoon, pysyvään ontumiseen ja kilpauran päättymiseen. Nivelessä tapahtunutta muutosta eli nivelrikkoa ei pystytä nykylääketieteellä korjaamaan. Nivelrusto on uusiutumaton. Ainoastaan nivelrikon etenemiseen voidaan vaikuttaa. Eläinlääkärin antamat lääkkeet ja hoidot rauhoittavat tulehduksen oireita ja auttavat palauttamaan nivelen normaalin toiminnan, mutta ne eivät poista tulehduksen syitä.
LUE LISÄÄ

Ratsastuskentän pohjalla on väliä

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/2010
Ratsastuskentän pohjat aiheuttavat harmaita hiuksia. Paljon kuulee keskustelua siitä, miten kenttä  on joko liian pehmeä, liian kova, pölyävä  tai sateella liian märkä. Kieltämättä  kentän rakentamisessa löytyy tarpeeksi haasteita ottaen huomioon jo ulkoiset olosuhteemme. Talvella kentät jäätyvät, välillä ollaan hellejaksojen keskellä, välillä taiteillaan rankkasateiden keskellä. Tässä jutussa on esitetty ulkokentän rakentamisen pääperiaatteet
LUE LISÄÄ

Syntymästä terveeksi nuoreksi hevoseksi – mitä jokaisen uuden kasvattajan tulee tietää varsomisesta ja varsan hoidosta

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 1/2010
Kasvattajan vuoden tärkeimmät ajat ovat taas käsillä. Tamman varsomisen valvonta saattaa maksaa kasvattajalle muutamat yöunet, mutta se kannattaa. Jokaisen kasvattajan tavoitteena on tietysti terve varsa ja hyvävointinen tamma. Suurimmassa osassa tapauksia tamman tiineys ja varsominen menee hyvin, mutta on paljon asioita, joihin on hyvä varautua. Kasvattajan tärkein työ on varmistaa varsomisen ja varsan ensimmäisten elinkuukausien sujuminen – ja varsan kehittyminen aikanaan hyvinvoivaksi nuoreksi hevoseksi.
LUE LISÄÄ

Nuoren kenttähevosen koulutus – perustan luominen alkaa varhain

Viime numeroissa tutustuimme koulu- ja estehevosten ensimmäisiin oppivuosiin. Nyt on vuorossa kenttäratsastus. Miten nuorta kenttähevosta pitää valmentaa, jotta se on valmis kilpailemaan ikäkausikilpailuissaja jopa nuorten hevosten MM-kilpailuissa?
LUE LISÄÄ

Ihanat, kamalat kiimat – ja niiden kallis esto

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/2010
Kevään pitenevät päivät käynnistivät tammojen kiimat. Siitostammalle voimakkaat kiimanoireet ovat suotavia siemennystä ajatellen, mutta kilpatammojen omistajille ja valmentajille hankalat kiimat aiheuttavat sekä harmaita hiuksia että tuntuvaa rahapussin kevenemistä. Tamman kolmen viikon välein toistuvat kiimat sekoittavat helposti valmennus- ja kilpailukalenterin koko kesäksi. Kiiman estoon on Suomessa vielä toistaiseksi tarjolla lääkitys myös kilpaileville tammoille. Vuoden 2011 alusta tarvitaan kuitenkin uusia vaihtoehtoja ravitammojen kiimanestoon, sillä Suomi seuraa muun raviurheilevan Euroopan esimerkkiä ja määrää kiimanestolääkitykselle dopingvaroajan. Ratsastuskilpailuissa lääkitys on edelleen sallittua, mutta siitä on ilmoitettava Ratsastajainliittoon.
LUE LISÄÄ

Rakenteen vaikutus urheilusuorituksiin

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/2007
Hevosjalostuksen tavoitteena on tuottaa suorituskykyisiä, hyväliikkeisiä, terveitä, kestäviä, hyvärakenteisia ja hyväluonteisia hevosia. Jotta tähän päästäisiin, on jalostustyöllä oltava selkeät tavoitteet ja kaikkien hevosjalostusta harjoittavien tulisi noudattaa samoja ohjeita. Jalostustavotteita on kuitenkin tarkistettava 10-15 vuoden välein.
Markku Saastamoinen puhui ULHO:n järjestämässä Urheiluhevosseminaarissa rakenteen vaikutuksesta urheiluhevosen suorituksiin.
LUE LISÄÄ

Suomen Hippos ry:n tervehdys

Julkaistu SHKL ry:n 25-vuotishistoriikissa vuonna 2001
Suomen Hippos ry:n yhdistyssääntöjen mukaan Hippoksen tarkoitus on tukea jäsentensä toiminta sekä edistää yheistyötä niiden kesken, toimia hevoskasvattajien, hevosten omistajien ja ajajien sekä raviurheilun harrastajien ammatillisten, tiedollisen ja taidollisen tason kohottamiseksi, toimia hevostaouden hevosjalostuksen, raviurheilun ja muun hevosurheilun sekä hevosten käytön edistämiseksi.
LUE LISÄÄ

Puheenjohtajan tervehdys

Julkaistu SHKL ry:n 25-vuotishistoriikissa 2001
Suomen Hevosenomistajien Keskusliitolla on ikää jo yhden sukupolven verran. Järjestössä, niin kuin ihmisen elämässäkin, yhden sukupolvn aikana tapahtuu sekä myönteisiä että kielteisiä asioita. Niitä on ollut molempia myöskin Hevosenomistajien Liitolla ja järjestäytyneillä hevosenomistajille 25 vuoden aikana.
LUE LISÄÄ

Seinäjoelta Mikkeliin

Julkaistu SHKL ry:n 25-vuotishistoriikissa 2001
Image Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton kokous Seinäjoella loppuvuodesta 1989 jäänee järjestön hstoriaan eräänlaisena vedenjakajana. Kokouksesta käynnistyi prosessi, joka sisäiste selvittelyjen osalta kesti puolitoista- kaksi vuotta. Samanaikaisesti alkoi kuitenkin voimakas ulkoisen kuvan kirkastaminen, joka sisäisistä vaikeuksista huolimatta pystyi kehittymään ja saattamaan järjestön ”hovikelpoiseksi” ja varteenotettavaksi neuvottelukumppaniksi eri yhteiskunnan aloilla ja organisaatioissa.
LUE LISÄÄ

Avainsanat

amatööriohjastaja amatööriohjastajien SM Black Horse Cup Etelä-Savon Hevosenomistajat ry FEGAT Hankkija hevosenomistaja Hevosenomistajapokaali hevoshuutokaupat hevoshuutokauppa hevoskasvatus Hämeen Hevosenomistajain Yhdistys ry Hämeen hevosenomistajat internethuutokauppa jäsenetu Keski-Suomen Hevosenomistajat ry kokous koulutus Kymen-Karjalan Hevosenomistajat ry Lapin Läänin Hevosenomistajat ry luento Minna Svartsjö OLHY-Hevosenomistajat ry OLHY ry Pohjanmaan Hevosenomistajat ry Pohjois-Karjalan Hevosenomistajien Yhdistys ry Pohjois-Savon Hevosenomistajat ry Racing amatööriohjastajien SM-liiga raviurheilu SHKL SHKL Cup SHKL Hevosenomistajapokaali SHKL ry Starinita Oy suomenhevonen Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry Suomen Ravihevoskasvattajien Säätiö Suurmestaruusajo ULHO ULHO ry Uudenmaan Hevosenomistajat ry Uudenmaan Läänin Hevosenomistajat ry Uudenmaan Upein varsahuutokauppa Varsakunkku