Kuva yllä: Kytkettynä seisomiseen voi tulla tarve jo hyvinkin nuorella varsalla. Tämän tamman jälkeiset eivät irronneet normaalisti varsomisen jälkeen. Tamman hoitamisen, tutkimisen, kohdun huuhtelun ja lääkitsemisen ajaksi varsakin piti sitoa kiinni jotta käsiparit riittäisivät molempien hoitoon. Vasta kolmen päivän ikäinen varsa oppi nopeasti tämänkin taidon rauhallisen tamman vierellä.
Varsan käsittely ja opettaminen alkaa käytännössä jo syntymästä. Toisia joutuu toki hoitamaan ja käsittelemään enemmän kuin toisia, mutta peruskaava on kaikilla sama – aloita ajoissa ja etene vähitellen, paloitellen uusia asioita pieniksi osiksi.
Suurin osa varsoista oppii nopeasti siihen, että ihminen merkitsee mukavia asioita tai ainakin kuuluu hevosen normaaliin arkeen siinä missä oma emä ja muukin lauma. Varsan käsittelyn tulee aina olla rauhallista, johdonmukaista ja selkeää. On myös tärkeää pitää mielessä, ettei hevonen osaa syntyessään mitään niistä taidoista, mitä ihminen siltä odottaa, vaan kaikki taidot meidän täytyy sille opettaa. Hyvä esimerkki on riimunnarun paineelle myötääminen – pikkuvarsa ei vielä ymmärrä, miksi naru kiristyy tai miten sen saisi löystymään. Ihmisen tehtävä on ohjata varsaa niin, että se ymmärtää. Varsat suhtautuvat uusiin asioihin yleensä kyllä positiivisen uteliaasti, ja oppiminen on nopeaa.
Pohjois-Karjalasta lähtöisin oleva, nykyään Ruovedelle asettunut Paula Lähteinen on koko sydämellään mukana raviurheilussa. Hevoskasvatus, yhdistystoiminta sekä harrastajien huomioiminen ovat teemoja, joista juttua olisi riittänyt pidemmänkin haastattelun tarpeiksi.
Moni aktiiviharrastaja kertoo hevoskärpäsen puraisseen ratsastustuntien myötä, tai jos perheessä on ollut hevosia. Tämä haastattelu alkaa hieman eri merkeissä, sillä aluksi puhutaan hevosten sijaan lehmistä. Joensuun kupeessa, Kontiolahdella varttunut Lähteinen aloitti naapurin lehmien hoitamisen jo todella pienenä. Alkaen 3-4 vuotiaasta, ja jo kuusivuotiaana itsenäisesti, vakituisten navettapäivien muodossa.
– Naapurin emännän kanssa oli sovittu, että äiti lähettää miut tiettyyn aikaan huivi päässä navetalle ja mie menen hoitamaan niitä lehmiä. Ensin se oli sellaista hengailua, mutta ei siinä kauaa mennyt, kun oltiin täydessä vauhdissa.
Kuva: Lintujen suojelualueella konik-hevoset laidunsivat vanhoilla laidunalueilla, joissa vesitalouden sääntely ja eläinten juotto oli järjestetty kanavaverkostolla ja padoilla.
EUNetHorse – hankkeessa parannetaan eurooppalaisen hevostalouden toimintaedellytyksiä, kestävyyttä ja kilpailukykyä. Etsimme hyviä käytäntöön soveltuvia ratkaisuja ja keinoja niin hevosten kuin ihmisten hyvinvoinnin takaamiseksi.
Hankkeeseen osallistuvat maat Ranska, Portugali, Espanja, Belgia, Saksa, Puola, Suomi ja Romania toteuttivat syksyllä 2023 haastattelututkimuksen hevostalousyrittäjille jokaisessa kohdemaassa, joissa kussakin haastateltiin 40 aktiiviyrittäjää. Hevosalan hyvien ratkaisujen arviointi aloitettiin hankkeen työpajassa Puolassa lokakuussa 2024.
Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 1/24 (painettu). Avaa pdf tästä
Pakastesiemennyksissä tamma siemennetään spermalla, joka on pakastettu typpihöyryllä. Nautapuolella pakasteiden käyttö on arkipäivää, mutta hevosten kohdalla aiheeseen liittyy huhuja kalleudesta tai huonoista tuloksista.
Uudenmaan Upein-kunniataulu. Kilpailu juostaan nyt 31. kerran.
A-ponien suurkilpailu Uudenmaan Upein Poni juostaan viidettä kertaa
Shetlanninponien suurkilpailun on ideoinut Uudenmaan Hevosenomistajat ry. Lähdön ykköspalkinto on 300 euroa.
Uudenmaan Hevosenomistajat ULHO ry haluaa toiminnassaan huomioida nuoria poniraviharrastajia ja tulevaisuuden hevosenomistajia. Tätä kautta saamme hevosalalle jatkuvuutta ja lajiimme mukaan uusia harrastajia.
Kilpailuoikeus Uudenmaan Upein -ponilähdössä on A-kategorian poneilla, jonka omistajan kotipaikka on vanhan Etelä-Suomen läänin alueella, johon kuuluu 72 eri paikkakuntaa. Seuraavat paikkakunnat kuuluvat alueeseen:
Rondeletia Wilson ja Hanna Uljas puolustavat viimevuotista Uudenmaan Upein Poni-voittoaan. Tämä kuva on otettu Vermon poniraveissa 8.6.2021. Kuva: Juho Hämäläinen/Suomen Hippos ry
1. ponilähtö klo 17:45 A-Ponit tasoitusajo 1620 m Ulho Uudenmaan Upein poni p. 2.30.0 + 20 m/ 1,8 s P. 300 e. (300-150-90-60-30-30)
Periytymisaste, heritabiliteetti h2, kuvaa ominaisuuden jalostettavuutta. Mitä suurempi periytymisaste, sitä enemmän geenit vaikuttavat kyseiseen ominaisuuteen. Suomen Hippoksen jalostusvastaava Susanna Back piti astutuskauden kynnyksellä verkkoluennon hevosjalostuksen perusteista. Parituntiseen luentoon mahtui paljon asiaa, mutta nyt pureudutaan erityisesti periytymisasteen käsitteeseen. Se on jokaiselle kasvattajalle tärkeä aihe opiskeltavaksi.
Periytymisaste tarkoittaa perinnöllisen vaihtelun osuutta kokonaisvaihtelusta, eli kuinka suuri osuus eläinten välisistä eroista kyseisessä ominaisuudessa johtuu perinnöllisistä tekijöistä. Toisin sanoen, mikä osuus ominaisuudesta on geeneistä johtuvaa, ja miltä osin ympäristötekijöillä on vaikutusta.
Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry:n hallinnoima Suomen Ravihevoskasvattajien Säätiö sr on vuokrannut suomenhevosori Sipiseen jalostukseenkäyttöoikeuden kaudelle 2023.
§4 Mikäli hevosta ei ole maksettu mukaan kilpailuun 15.5. mennessä edellä mainituin tavoin, voi hevosen ilmoittaa silti karsintoihin ns. supersakkomaksulla 2.000 euroa, joka tulee olla maksettuna kaksi pankkipäivää ennen karsintaan ilmoittamista. Kaikki finaalin osallistuneet palkitaan vähintään 500 eurolla.
SHKL Hevosenomistajapokaalin karsinnat ajetaan Lahdessa 6.10.2022. Ilmoittautuminen päättyy pe 30.9. klo 9:00. Karsinnoissa 1. palkinto on 4000 euroa ja finaalissa voittaja saa vähintään 20 000 euroa. Mahdolliset supersakkomaksut korottavat finaalin palkintoja.
Hevosen käyttäytymiseen vaikuttaa todella moni asia, ja näiden asioiden yhteissumma on se, millainen on sen luonne. Eläinlääkäri ja eläintenkouluttaja Anna-Mari Olbricht avaa mikä kaikki vaikuttaa hevosen käytökseen – osa on perittyä, osa opittua, ja elinolosuhteetkin vaikuttavat.
Eläimissäkin on pessimistisiä ja optimistisia yksilöitä, ja se vaikuttaa siihen, miten eläin elämää katsoo.
Ensimmäisen Hingunniemen Hevoskasvasvatuspäivän Kiuruvedellä 4.4.2022 järjesti Maatila 2030 -hanke, jonka toteuttajina ovat Savonia-ammattikorkeakoulu, Ylä-Savon ammattiopisto, Savon ammattiopisto ja Luonnonvarakeskus. Päivän vetäjänä toimi Toini Immonen, joka kertoi että kasvatuspäivästä on tarkoitus tehdä vuosittainen perinne.
SHKL Hevosenomistajapokaali on Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton järjestämä ennakkomaksullinen suurkilpailu 2-vuotiaille lämminverisille. Kilpailu juostiin ensimmäisen kerran vuonna 2011.
Vuoden 2022 karsinnat ajetaan Jokimaalla 6.10.2022 ja finaali niin ikään Jokimaalla 15.10.2022.
Kilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki 2-vuotiaat lämminveriset, joista on maksettu sääntöjen määräämä ennakkoilmoittautumismaksu. Vuoden 2022 kilpailussa kilpailevat siis ikäluokan 2020 varsat.
Ensimmäinen ja toinen erä on jo erääntynyt – jos unohdit maksaa varsan mukaan, siihen on mahdollisuus vielä sakkomaksun muodossa 15.5. mennessä (ks.säännöt §4).
Pohjanmaan Hevosenomistajat ry järjestää Katri Helmisen luennon tamman kiimasta, tiineytyksestä sekä varsomisesta Härmän kylpylässä (Vaasantie 22, 62375 Ylihärmä) torstaina 21.4.2022.
Kahvitus klo 17.30, luento klo 18, vuosikokous klo 19.30. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Nykyaikainen urheiluhevosjalostus perustuu pitkälti suorituskykyyn. Ravihevosten jalostuksessa tavoitellaan mahdollisimman nopeaa juoksijaa: sen halutaan olevan myös kookas ja kestävä.
Hevoskasvatus kiinnostaa, mutta mistä löytää itselleni sopivan toimintatavan, yhteistyökumppanit ja verkostot?
Mitä olisi hyvä tietää hevosten omistamisesta ja minkälaisia sopimuksia kannattaa tehdä?
Avaamme näkökulmia hevosen omistajuuteen sekä kasvatuksen uudenlaisiin verkostoihin ja toimintamalleihin yhdessä mm. Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton, kasvattajien, Hevosjalostusliiton, oppilaitoksen ja kimpanvetäjien kanssa.LUE LISÄÄ
Suomen Ravihevoskasvattajien Säätiö tukee hevostaloutta jakamalla hevosalan nuorisotoimintaan kohdennettuja stipendejä.
Suomen Ravihevoskasvattajien Säätiö ry on perustettu vuonna 1983. Säätiön perusti ja säännöt sille loi vuonna 1957 perustettu Suomen Raviurheilijan Liitto ry. Säätiötä hallinnoi ja hallituksen jäsenet valitsee Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry:n hallitus.
Säätiön tarkoitus on edistää ja tukea Suomessa tapahtuvaa hevosjalostusta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö ylläpitää korkeatasoista siitosorikantaa ja tukee hevostalouteen liittyvää toimintaa. Stipendeinä jaettavat varat ovat peräisin säätiön hallinnoimien siitosorien varsamaksutuotoista.LUE LISÄÄ
