Hevosenlanta biokullaksi: hevostallin kiertotalousratkaisut

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/25. Lataa tästä pdf

Kuva yllä: Tutkimuksiin vuokrattu ManPas-hygienisointilaitteisto, joka oli ensimmäisiä prototyyppejä. Nykyisin valmistajalta on tarjolla myös tyylikkäämpiä ja suurempia laitteistoja.

Ympäristöystävällisyys, kiertotalous ja resurssien tehokas hyödyntäminen ovat nousseet tärkeiksi teemoiksi maataloudessa ja etenkin hevostalleilla. Yksi ajankohtainen haaste liittyy hevosten kuivikkeiden saatavuuteen ja käyttöön – erityisesti tilanteessa, jossa perinteinen turve on poistumassa käytöstä. LUT-yliopisto, joka toimii päätoteuttajana KUPELA-hankkeessa, on tarttunut tähän haasteeseen tutkimalla kuivikkeiden tehostettua käyttöä ja siitä syntyvän kuivikelannan kiertoratkaisuja hevostalleilla.

LUE LISÄÄ

Kesävarsan kanssa syksyyn – mitä taitoja varsa tarvitsee?

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/25. Lataa tästä pdf

Kuva yllä: Kytkettynä seisomiseen voi tulla tarve jo hyvinkin nuorella varsalla. Tämän tamman jälkeiset eivät irronneet normaalisti varsomisen jälkeen. Tamman hoitamisen, tutkimisen, kohdun huuhtelun ja lääkitsemisen ajaksi varsakin piti sitoa kiinni jotta käsiparit riittäisivät molempien hoitoon. Vasta kolmen päivän ikäinen varsa oppi nopeasti tämänkin taidon rauhallisen tamman vierellä.

Varsan käsittely ja opettaminen alkaa käytännössä jo syntymästä. Toisia joutuu toki hoitamaan ja käsittelemään enemmän kuin toisia, mutta peruskaava on kaikilla sama – aloita ajoissa ja etene vähitellen, paloitellen uusia asioita pieniksi osiksi.

Suurin osa varsoista oppii nopeasti siihen, että ihminen merkitsee mukavia asioita tai ainakin kuuluu hevosen normaaliin arkeen siinä missä oma emä ja muukin lauma. Varsan käsittelyn tulee aina olla rauhallista, johdonmukaista ja selkeää. On myös tärkeää pitää mielessä, ettei hevonen osaa syntyessään mitään niistä taidoista, mitä ihminen siltä odottaa, vaan kaikki taidot meidän täytyy sille opettaa. Hyvä esimerkki on riimunnarun paineelle myötääminen – pikkuvarsa ei vielä ymmärrä, miksi naru kiristyy tai miten sen saisi löystymään. Ihmisen tehtävä on ohjata varsaa niin, että se ymmärtää. Varsat suhtautuvat uusiin asioihin yleensä kyllä positiivisen uteliaasti, ja oppiminen on nopeaa.

LUE LISÄÄ

Ruohonjuuritason harrastamisen puolestapuhuja Paula Lähteinen:”Hevonen ei jätä ketään kylmäksi”

Paula Lähteinen, Virtlakka ja Helun Hurma

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 3/25. Lataa tästä pdf

Pohjois-Karjalasta lähtöisin oleva, nykyään Ruovedelle asettunut Paula Lähteinen on koko sydämellään mukana raviurheilussa. Hevoskasvatus, yhdistystoiminta sekä harrastajien huomioiminen ovat teemoja, joista juttua olisi riittänyt pidemmänkin haastattelun tarpeiksi.

Moni aktiiviharrastaja kertoo hevoskärpäsen puraisseen ratsastustuntien myötä, tai jos perheessä on ollut hevosia. Tämä haastattelu alkaa hieman eri merkeissä, sillä aluksi puhutaan hevosten sijaan lehmistä.
Joensuun kupeessa, Kontiolahdella varttunut Lähteinen aloitti naapurin lehmien hoitamisen jo todella pienenä. Alkaen 3-4 vuotiaasta, ja jo kuusivuotiaana itsenäisesti, vakituisten navettapäivien muodossa.

– Naapurin emännän kanssa oli sovittu, että äiti lähettää miut tiettyyn aikaan huivi päässä navetalle ja mie menen hoitamaan niitä lehmiä. Ensin se oli sellaista hengailua, mutta ei siinä kauaa mennyt, kun oltiin täydessä vauhdissa.

LUE LISÄÄ

Ratsukaupoilla – mitä katsoa myytävässä hevosessa?

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 3/25. Lataa tästä pdf

Hevoskouluttaja, hevososteopaatti ja -hieroja Mervi Pakola kohtaa työssään paljon hevosia, joiden ei- toivotun käytöksen taustalta löytyy kipua. Hän haluaakin opettaa sekä nykyisiä että tulevia hevosenomistajia havainnoimaan hevosia, jotta he osaisivat myös auttaa niitä. Erityisesti kauppatilanteessa on tärkeää havainnoida hevosta, jotta osaa tehdä perusteltuja päätöksiä.

Aivan ensimmäiseksi on tärkeää toistaa vanha totuus: täydellistä ja virheetöntä hevosta ei ole. Jokaisella on vahvuutensa ja heikkoutensa, useimmilla jotain vamma- tai sairaushistoriaa, ja ylipäätään harva hevonen viettää koko elämänsä täysin terveenä, kuten ihmisetkin. Se ei aina tarkoita ongelmia tulevaisuudessa tai aiotussa käytössä, mutta on tärkeää tietoa. Aina myyjäkään ei tiedä, jossain tapauksissa ei välitä tai pahimmillaan haluaa jopa jättää kertomatta oleellista tietoa hevosesta.

LUE LISÄÄ

Ohjastaminen verenperintönä – amatöörimestari Sara Hautamäki haluaa edetä hevosen ehdoilla

Kuva: Vuoden 2024 Suomen mestari tähyää jo innolla kohti kansainvälisiä ajotehtäviä. Naisamatööriohjastajien EM kilpaillaan Hollannissa toukokuun alussa.

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/2025. Lataa PDF tästä.

Uuden Racing Amatööriohjastajien SM-liigakauden kynnyksellä on hyvä hetki esitellä viime vuoden mestari, joka on vaasalainen 22-vuotias Sara Hautamäki. Hän on kilpailun historiaa tarkastellen kaikkiaan kolmas amatöörien SM-kultaa saavuttanut naisohjastaja.

Nuoresta iästään huolimatta Hautamäki on kokenut ohjastaja. Kun aloittaa ajoissa, ehtii kokea paljon. Hautamäkien perheessä on ollut hevosia koko Saran elämän ajan, joten sitä kautta raviurheilu ja hevoset tulivat osaksi arkea jo varhaisessa vaiheessa.

– Sain ensimmäisen raviponin, kun olin 9-vuotias ja sillä aloin sitten kilpailemaan saatuani poniravikortin 10-vuotiaana. Ponien kanssa kilpailin 17-vuotiaaksi asti ja tuohon aikaan aloin vähitellen ajamaan myös hevosilla kilpaa.

LUE LISÄÄ

Monimuotoisuudesta ratkaisuja tulevaisuuteen – kurkistus Puolan hyvin tuettuun hevostalouteen

Kuva: Lintujen suojelualueella konik-hevoset laidunsivat vanhoilla laidunalueilla, joissa vesitalouden sääntely ja eläinten juotto oli järjestetty kanavaverkostolla ja padoilla.

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/25. Lataa PDF tästä

EUNetHorse – hankkeessa parannetaan eurooppalaisen hevostalouden toimintaedellytyksiä, kestävyyttä ja kilpailukykyä. Etsimme hyviä käytäntöön soveltuvia ratkaisuja ja keinoja niin hevosten kuin ihmisten hyvinvoinnin takaamiseksi.

Hankkeeseen osallistuvat maat Ranska, Portugali, Espanja, Belgia, Saksa, Puola, Suomi ja Romania toteuttivat syksyllä 2023 haastattelututkimuksen hevostalousyrittäjille jokaisessa kohdemaassa, joissa kussakin haastateltiin 40 aktiiviyrittäjää. Hevosalan hyvien ratkaisujen arviointi aloitettiin hankkeen työpajassa Puolassa lokakuussa 2024.

LUE LISÄÄ

Ergonomia ei ole vain suoraa selkää ja jaloilla nostamista – myös aivotyö vaatii järkeistämistä

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/24. Lataa pdf tästä

Etenkin kylmään, märkään ja pimeään vuodenaikaan moni kyseenalaistaa hevosenpidon mielekkyyttä. Herää kysymys, voisiko helpommallakin päästä. Ergonomiasta on totuttu monesti puhumaan vain fyysisten seikkojen, kuten askelmäärien, nostamistekniikan tai talikon varren pituuden kautta. Helposti unohtuu, että hevosenpitoon liittyy myös merkittävä määrä aivotyötä, joka syö energiaa.

LUE LISÄÄ

Hevosenomistaja heinäostoksilla

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/24. Lataa tästä pdf

”Helppoa kuin heinän teko” on sanonta, jota on vaikea ymmärtää. Vaikka taustalla olisi tietoa ja taitoa, lopputulosta muovaavat myös sellaiset tekijät, joihin ei itse voi vaikuttaa. Tietotaidosta ei tietenkään ole haittaa. Hevosenomistaja ei voi heinäkaupoilla juosta ainoastaan hinnan perässä, sillä halpuus voi kostautua hevosen hyvinvoinnissa nopeasti. Mutta mistä tietää, mitä kannattaa ostaa?

LUE LISÄÄ

Hevoskiropraktikko ratkoo hermostollisia pulmia

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 3/24. Lataa PDF tästä

Kesäkuussa 2024 SHKL:n alueyhdistys Kymen-Karjalan Hevosenomistajat ja ratsastusseura Kymijoen Ratsastajat järjestivät yhteistyössä eläinkiropraktikon luento- ja demotilaisuuden Kouvolan raviradalla. Maiju Liinola hoitaa työssään sekä ihmisiä, hevosia että koiria.

Kiropraktikko on erikoistunut tutkimaan, hoitamaan ja ehkäisemään selkärangan sekä nivelien toiminnassa esiintyviä ongelmia. Koska selkärangan sisällä kulkevasta selkäytimestä haarautuvat hermot kaikkialle kehoon, voi toimintahäiriöillä olla vaikutusta laajallakin alueella.

LUE LISÄÄ

Sinun silmiesi tähden…

Kuva yllä: Q-ART, CC BY-SA 3.0, via Wikimedia Commons

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 3/24. Lataa PDF tästä.

Hevosen silmillä ja näköaistilla on suuri merkitys hevosen jokapäiväisessä elämässä. Hevosen näköaisti eroaa merkittävästi ihmisen näöstä, ja sen ymmärtäminen voi auttaa parantamaan hevosen hyvinvointia, erityisesti ratsuhevosen kohdalla.

LUE LISÄÄ

Voisiko hevoset valjastaa biohiilibisnekseen?

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/2024. Lataa tästä pdf

Biohiiltä käytetään maanparannusaineena, vedenpuhdistuksessa sekä biokaasun tuotannossa. BioKanta-hankkeen tutkimuksissa ollaan tällä hetkellä erityisen kiinnostuneita siitä, miten hevosenlannasta valmistettu biohiili sopii biokaasulaitoksen lisäsyötteeksi.

Forssassa Pilvenmäen raviradalla järjestettiin Pilvenmäki Special-finaalipäivänä 11.5.2024 biohiilidemo. Tuomo Leppänen Soil Care Oy:stä toi paikalle pyrolyysilaitteen, joka kulkee auton perässä trailerissa. Laitteen tulipesän puulämmitys alkoi jo aamupäivällä, jotta lämpötila olisi ravien aikana jo riittävän korkea pyrolyysiin. Korkeimmillaan lämpötila kävikin päivän aikana jopa 700 asteessa ja kutterikuivikepitoisen hevosenlantapanoksen ajo biohiileksi kesti noin kahdeksan tuntia.

– Tässä käytettiin hevosenlannan kuivikkeena kutterinpurua, mutta muutkin kuivikkeet sopivat pyrolyysiin. Orgaanista, biohajoavaa ja kuivaa sen on hyvä olla, muuten energia kuluu kuivattamiseen, kertovat BioKanta-hanketta vetävät HAMK:n tutkijayliopettaja Milla Salmela sekä Luken erikoistutkija Elina Tampio.

LUE LISÄÄ

Tiimipaidat päälle ja raveihin

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 2/2024. Avaa pdf tästä

Kuopion raviradalla paistaa aurinko ja menossa ovat vuoden pääravit: Kuopio Stakes ja Ravilauantai. Yksi ravien lähdöistä on SHKL:n Black Horse Cup-finaali lämminverisille. Raveissa kierrellessä silmään pistävät kaveriporukat, joiden päältä löytyy samanlaiset T-paidat.

Kimppaomistaminen on kasvattanut suosiotaan ja raveihin yhdessä suuntaaminen ja oman kimppahevosen näkyvä kannustaminen tuo ravipäivään oman mausteensa. Kävimme kysymässä kimppaomistamisesta lisää kahdelta kimpalta.

LUE LISÄÄ

Laitetaanko pakasteella – eli mitä tulee ottaa huomioon, kun haluaa valita tammalle pakasteoriin?

Kuva: Suomen Hippos ry/Maisa Hyttinen

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 1/24 (painettu). Avaa pdf tästä

Pakastesiemennyksissä tamma siemennetään spermalla, joka on pakastettu typpihöyryllä. Nautapuolella pakasteiden käyttö on arkipäivää, mutta hevosten kohdalla aiheeseen liittyy huhuja kalleudesta tai huonoista tuloksista.

LUE LISÄÄ

Hevoskasvatus on elämäntapa

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 1/24 (painettu). Avaa pdf tästä

Kuva yllä: Viivi Ahlqvist ja hänen tähtipäiset FWB-tammansa. Vasemmalta Donna Fiona S (Don Laurie – Florianus, kasv. Mia Salonen), Pinewood Sunshine (El Con Lanzador – Zinntaler xx) ja oikealla sen kuvassa 1-vuotias varsa Pinewood Sunrise (Quillan KS – El Con Lanzador). Kuva: Anna Fogenstad / Fogenstad Photography

Hevoskasvatus on monipuolinen ja vaativa ala, jossa onnistuminen vaatii syvällistä ymmärrystä hevosten käyttäytymisestä ja hyvinvoinnista. Tiedettä ja taidetta, voisi ehkä sanoa. Seuraavassa pitkän linjan hevoskasvattajat Tiina ja Viivi Ahlqvist, Camilla Sören sekä Elina ja Jyrki Filatoff avaavat näkemyksiään ja kertovat omasta kasvatustoiminnastaan.

LUE LISÄÄ

Sykettä seuraamalla saat tärkeää tietoa hevosesta

Julkaistu sähköisessä Hevosenomistaja-jäsenlehdessä 1/24. Lue lehti ja katso webinaaritallenne Jäsensivuilla.

Eläinlääkäri, ravivalmentaja ja Suomen Hippoksen ravivalmennuskoulutustiimin jäsen Jutta Ojala kertoi hevosen sykevalmennuksesta Kymen-Karjalan Hevosenomistajat ry:n järjestämässä webinaarissa marraskuussa 2023. Luennolle osallistui noin 70 kuulijaa eri puolilta Suomea. Tilaisuuden tallenne on jäsentemme katsottavissa shkl.net -jäsensivujen materiaalipankissa.

Ojala valmistui elänlääkäriksi vuonna 2000 ja ravivalmentajan ammattitutkinnon hän suoritti 2008. Ravivalmennuksen C-kurssin hän kävi 2006, sittemmin B-koulun sekä A-seminaarin ja liittyi mukaan koulutustiimiin. Ojala kertoo tehneensä aiemmin sekapraktiikkaa, mutta viime vuodet hän on keskittynyt tallikäynteihin, toiminta-alueenaan Oulun pohjoispuoli sekä Meri-Lappi. Tuorein tutkinto valmistui juuri, Ojala kertoi eläintenkouluttajan paperien saapuneen juuri luentopäivänä.

LUE LISÄÄ

Miten menee hevostiloilla? Hevosyrittäjien haastatteluilla tietoa selviytymisestä

Julkaistu sähköisessä Hevosenomistaja-jäsenlehdessä 1/24. Lue Jäsensivuilla

Kuvituskuva: saksalaisia hevosia Alpeilla. Kuvaaja Olga Ernst (Wikimedia Commons, CC BY SA 4.0)

Kansainvälinen, yhdeksän Euroopan maan yhteinen EUnethorse -hanke käynnistyi syksyllä hevostalousyrittäjien haastatteluilla. Kaikkiaan tavoitettiin 40 hevosalan yritystä, joilta kysyttiin miten taloudellisista ja sosiaalisista haasteista on selviydytty. Lisäksi perehdyttiin yritysten ympäristöasioihin sekä hevosten terveyteen ja hyvinvointiin. Erityiseksi haastattelun tekee, että se suoritettiin Suomen lisäksi samanaikaisesti Ranskassa, Portugalissa, Espanjassa, Belgiassa, Saksassa, Romaniassa, Puolassa ja Sveitsissä.

Haastateltavat pyrittiin valitsemaan mahdollisimman laajasti ympäri Suomea erilaisilta hevostalouden toimialoilta. Joukkoon mahtui ravialan ammattilaisia sekä ratsupuolen että kasvatuksen osaamista ja hyvinvointialan yrittäjiä. Yhdistävä tekijä yrittäjillä oli maataloustoiminta yrityksen taustalla.

LUE LISÄÄ

Ikä tekee muutoksia hevosenkin elämään

Kuvituskuva: nimimerkki Anja/Wikimedia Commons (CC-BY-SA-4.0)

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 6/23. Avaa tästä pdf

On vastuullista hevosenomistamista hoitaa hevosystävä hyvin sen elämän loppuun asti.

Hyväkuntoinen seniorihevonen voi porskuttaa aivan mukavastikin, kun hampaat ja keho ovat riittävän hyvässä kunnossa. Ilman kunnollista purukalustoa muukin yleiskunto hapertuu nopeasti.

LUE LISÄÄ

Huippukylmästä hyvinvointia

Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 6/23. Avaa tästä pdf

Typpisuihkua hyödyntävä huippukylmähoito on sekä hevoshierojien, kuntoutustallien että hevosvalmentajien valikoimassa suosittu, ja jo vakiintunutkin hoitomenetelmä. Sen vaikutus perustuu elimistön oman puolustusmekanismin aktivointiin ihon pintasolujen termoshokin myötä. Woikoski Feelingin hevoskuntoutuskeskuksessa Mäntyharjussa sijaitsee tiettävästi Suomen, ehkä jopa Euroopan, ainoa cryo-kabiini, johon mahtuu sisään koko hevonen, vain pää jää ulkopuolelle.

LUE LISÄÄ