Hevosenlanta biokullaksi: hevostallin kiertotalousratkaisut
- Posted In : Lehti , heosenlanta, hevosenlannan hyötykäyttö, hevosenomistaja, hygienisoitu hevosenlanta, kiertotalous, manpas, SHKL
- 0 : comment
Julkaistu Hevosenomistaja-lehdessä 4/25. Lataa tästä pdf
Kuva yllä: Tutkimuksiin vuokrattu ManPas-hygienisointilaitteisto, joka oli ensimmäisiä prototyyppejä. Nykyisin valmistajalta on tarjolla myös tyylikkäämpiä ja suurempia laitteistoja.
Ympäristöystävällisyys, kiertotalous ja resurssien tehokas hyödyntäminen ovat nousseet tärkeiksi teemoiksi maataloudessa ja etenkin hevostalleilla. Yksi ajankohtainen haaste liittyy hevosten kuivikkeiden saatavuuteen ja käyttöön – erityisesti tilanteessa, jossa perinteinen turve on poistumassa käytöstä. LUT-yliopisto, joka toimii päätoteuttajana KUPELA-hankkeessa, on tarttunut tähän haasteeseen tutkimalla kuivikkeiden tehostettua käyttöä ja siitä syntyvän kuivikelannan kiertoratkaisuja hevostalleilla.
Ratkaisut haasteelle toisivat hevostalleille merkittäviä säästöjä kuivikekuluihin ja lannan hävittämiseen liittyviin kuluihin. Erityisenä tutkimuskohteena on, että voidaanko hevosen kuivikelantaa hyödyntää uudelleen kiertokuivikkeena karsinoissa tai maanparannusmateriaalina pelloilla ja vaikkapa kasvualustana tai katemateriaalina kasveille puutarhassa. Ajallisesti kuivikelannan kierto hevostalleilla olisi heti, eikä vasta vuoden aumassa seisottamisen jälkeen.
Turve poistuu – ongelmaan on tartuttava
Suomessa on käytetty eläinten kuivikkeena eniten turvetta (40 %), joka on ollut edullista ja helposti saatavilla. Sen ohella on käytetty olkea (24 %), puupohjaista purua (18 %) sekä muita materiaaleja (18 %), kuten ruokohelpeä, hamppua, yms. Ongelmana on, että turvetta ei enää pidetä uusiutuvana luonnonvarana, ja sen energiakäyttöä ajetaan alas valtion toimin. Tämä vaikuttaa suoraan myös kuivikekäyttöön, sillä eläinkuivike on usein ainoastaan energiapohjaisen turvetuotannon sivutuote.
Seuraavina vaihtoehtoina turpeen korvaajiksi olisivat puru ja olki, mutta niiden saatavuus ja kilpailu energiateollisuuden kanssa asettavat kustannuspaineita kuivikkeita käyttäville hevostiloille. Tässä kohtaa katse kääntyy itse kuivikelantaan – voisiko sitä käyttää uudelleen kuivikkeena ja voisiko sen saada nopeasti kiertoon pelloille tai kasvimaille?
ManPas-laitteisto lannan hygienisoimiseksi
LUT-yliopisto tutki mahdollisuutta hygienisoida eli pastöroida kuivikelanta, jota sitä voitaisiin uudelleen käyttää kiertokuivikkeena. Tällöin käsiteltyä kiertokuiviketta voisi sekoittaa osaksi alkuperäistä kuiviketta. Lisäksi hygienisoinnin jälkeen kuivikelannan saisi heti loppukäyttöön maanparannusaineena. Toisaalta myös sen varastointi helpottuisi, koska perinteisen lantalan voisi joissain tapauksissa korvata tuotevarastolla.
Tutkimuksissa käytettiin ManPas-laitteistoa, joka oli vuokrattu laitteen kehittäjältä, Ilpo Pölöseltä, maatalous- ja metsätieteiden tohtorilta. Itse prosessissa kuivikelanta syötettiin ensin täyttösäiliöön, josta se kulkeutui laitteen kuumennusruuville. Periaate on se, että kuivikelantaa lämpökäsitellään ruuvissa yli 70 °C:ssa vähintään tunnin ajan, jolloin prosessi täyttää EU:n hygieniavaatimukset. Näin tuhoutuvat haitalliset bakteerit, kuten E. coli, sekä itämiskykyiset rikkakasvien siemenet.
Kuivikelannan lämmitykseen käytettävän sähkön kulutus oli verrattain pieni, noin 40 kWh/m3. Jo ennen virran päälle laittamista kuivikelannan luonnollinen hajoaminen mikrobitoiminnan vuoksi nostaa sen lämpötilaa noin 40–60 °C:een täyttösäiliössä, riippuen tietysti lannan olosuhteista. Laitteiston kapasiteetti on noin 300–1000 l/vuorokausi, johon vaikuttavat haluttu käsittelylämpötila ja laitteiston malli.
Tutkimustulokset olivat lupaavia
Laitetta käytettiin paikan päällä Stall Blombacken hevostilalla Mikkelissä, jossa tehtiin yhteistyötä Vesa Kukkamon ja hänen työntekijöidensä kanssa. Testeissä mukana olivat turve-, puru- ja olkipohjaiset kuivikelantaerät. Tulokset olivat toiveikkaita: hygienisoidun kuivikelannan kosteuspitoisuus väheni 4–8 %, ja lähes kaikki E. coli -bakteerit tuhoutuivat prosessissa. Salmonellaa ei löytynyt mistään näytteistä.
Aivan pieniä epäpuhtauksia esiintyi hihnakuljetusvaiheesta eteenpäin, jolloin hygienisoitu kuivikelanta kulkeutui hihnalla loppuvaiheen varastointikonttiin. Tässä vaiheessa hygienisoitu kuivikelanta voi kontaminoitua hihnalla olleiden edellisten prosessointierien kanssa. Erityisesti pitää kuitenkin huomioida, että suoraan kuumennusruuvin suulta tullut lanta ei sisältänyt bakteereja. Tällöin voidaan todeta, että itse laitteisto toimi kuten pitikin.
ManPas-laitteisto toimi tehokkaimmin turve- ja purupohjaisella kuivikelannalla. Hevosilta syömättä jäänyt heinä kannattaa erotella pois kuivikelannasta, jotta se ei aiheuta ongelmia kuumennusruuvissa. Esimerkiksi jos käytetään olkipohjaista kuiviketta, niin se pitää olla etukäteen konesilputtua. Lisäksi erittäin märkä lanta, joka paakkuuntuu, voi aiheuttaa tukosta ruuvin suulle.
Kohti kiertotaloutta hevostalleilla
KUPELA-hanke on hyvä esimerkki siitä, kuinka tutkimus, innovaatio ja käytännön sovellukset voivat yhdessä rakentaa kestävää tulevaisuutta hevostallien osalta. Hankkeen ansiosta monet eri alan toimijat ovat kohdanneet ja laittaneet kätensä lantaan. Kun kuivikelantaa voidaan hygienisoida ja käyttää uudelleen kiertokuivikkeena tai jopa kasvualustana, niin saavutetaan monia hyötyjä. Tärkeimpinä niistä ovat pienempi riippuvuus ulkoisista kuivikelähteistä, kustannussäästöt kuivikkeiden ja logistiikan osalta, ja ennen kaikkea vähäisemmät päästöt ympäristölle. Tehokas kuivikelannan hyödyntäminen ja ravinteiden kierrättäminen osoittaa, että jopa hevosenlanta voi olla kullanarvoinen resurssi.
Jarno Föhr ja Raghu KC
Tutkijatohtorit
LUT-yliopisto, Bioenergian laboratorio
KUPELA-hanke:
Kuivikelantojen hyödyntäminen biokaasutuotannossa ja pelloilla biolannoitteena (KUPELA)- hanke sai päärahoituksen JTF-ohjelmasta Etelä-Savon maakuntaliiton kautta. Hanke sai myös osarahoitusta Suur-Savon Energiasäätiöltä. Hankkeen päätoteuttajana toimii LUT-yliopisto ja osatoteuttajana LAB-ammattikorkeakoulu. Hanke päättyy vuoden 2025 lopussa.
