SHKL 50 vuotta hevosenomistajan asialla, osa 5: Kasvua, haasteita ja uusia tuulia

Raviliigat mahdollistivat hevosenomistajakokemukset matalalla kynnyksellä. Mascate Matchin matkassa kimppalaiset saivat kokea menestyksen hetkiä, ja uran jälkeen tamman tienesteistä lahjoitettiin 430.000 euroa syöpään sairastuneiden lastenn perheiden tukemiseksi. Kuva: Suomen Hippos/Hanna Laakso

Julkaistu Hevosenomistaja-verkkolehdessä 5/26. Lataa tästä pdf

2010-luku toi Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton toimintaan uusia kilpailuja, internethuutokaupat sekä omistajuuden kehittymisen ideointia. Vuosikymmenen aikana rikottiin jäsenennätyksiä, kehitettiin uusia hevosenomistamisen muotoja sekä uudistettiin kilpailutoimintaa. Ajanjaksoa leimasi vahvasti myös
digitalisoituminen.

Vuosikymmen alkoi Suomen Hevosenomistajien Keskusliitossa jäsenmäärän vahvan kasvun merkeissä. Vuonna 2010 liittoon liittyi 802 uutta jäsentä. Seuraavana vuonna hieno vire sai jatkoa ja vuoden 2011 aikana SHKL:n riveihin liittyi peräti 949 uutta jäsentä. Uusjäsenhankinta onnistui erityisen hyvin alan suurissa tapahtumissa, kuten Hevoset-messuilla, Kuninkuusraveissa ja Helsinki International Horse Show’ssa.

Digitalisoitumisen myötä myös liiton verkkosivujen käyttö kasvoi jatkuvasti. Vuonna 2011 avattiin SHKL:n uudistetut verkkosivut, joiden kautta liittyminen oli helppoa ja yhä useampi alkoi käyttää liittymiseen sähköistä kanavaa. Samana
vuonna luotiin keskusliitolle Facebook-sivu sekä myös Twitter-tili (myöhemmin X). Instagramin aika tuli vasta myöhemmin, alkuvuonna 2019. Alueyhdistykset siirtyivät sosiaalisen median kanaviin omaan tahtiinsa. Sosiaalisen median sekä uutiskirjeiden ansiosta tapahtumista oli mahdollista alkaa tiedottamaan nopeatempoisemmin, mitä
pelkästään printtimedia oli mahdollistanut. Jäsenmäärän kasvu jatkui vuonna 2012, vaikka uusien liittyneiden määrä jäi edellisvuoden ennätyskorkeasta luvusta. Vuoden aikana liittyi 804 uutta jäsentä. Vuoden lopussa SHKL:lla oli 6681 maksanutta jäsentä, mikä on liiton historian suurin kautta aikojen. Uusia jäseniä saatiin runsaasti messuilta ja muista hevostapahtumista ja aiemmin alkanut aluevaltaus ratsastustapahtumiin sai jatkoa.

Vuosi 2011 oli myös hevosten kokonaismäärän suhteen hyvä vuosi. Hevostalous lukuina -julkaisujen mukaan hevosia oli Suomessa tuolloin 75.500 yksilöä, jonka jälkeen määrä on ollut laskusuunnassa. Vertailuluvuksi kerrottakoon tuorein julkaistu eli vuoden 2025 luku, 67.300.

Opetuslähtö- ja kasvattajapalkkiojärjestelmät uusiutuivat

Syksyn 2013 lehden pääkirjoituksessa toiminnanjohtaja Nummenmaa summasi vuoden merkittäväksi edunvalvontavuodeksi. Kasvattajapalkintojärjestelmä uusittiin kannattamaan nopeammassa tahdissa kotimaista kasvatustoimintaa siten, että palkkio maksettiin suuremmalla prosentilla nuorille hevosille. Samat prosenttiosuudet
ovat käytössä myös nykyään. Vuoden aikana toteutui myös opetuslähtöjärjestelmän uudistus.

SHKL oli mukana Hevosenomistajuuden kehittämishankkeessa, jonka ohjausryhmän puheenjohtajana toimi liiton toiminnanjohtaja Nummenmaa. Hevosenomistajuuden kehittäminen ja uusien ihmisten saaminen mukaan omistajiksi nousivat vuosikymmenen aikana muutenkin vahvasti esille.

Vuoden aikana liitto oli mukana myös muun muassa opetuslähtö-, kasvattajapalkkio- ja lisenssijärjestelmien kehittämisessä.

Raviliiga toi mahdollisuuden hevosenomistamiseen pienellä panoksella

Hevosenomistajuuden kehittämishanke toteutti vuonna 2013 ensimmäisen Raviliigan, jossa pienellä kertapanoksella pääsi kokemaan hevosenomistajuutta. Kertamaksuista kertyi rahamäärä, josta hankittiin hevonen sekä kustannettiin sen kulut nelivuotiskauden loppuun saakka. Erillisiä kuukausimaksuja ei siis kerätty. Idean esikuva oli Ruotsissa jo toimivaksi havaittu Rikstravet.

Samalla oli mahdollisuus tehdä hyvää, sillä mahdollisia tuottoja oli tarkoitus ohjata hyväntekeväisyyteen. Ideana oli, että hevoset kilpailevat kimpan nimissä nelivuotiskauden loppuun ja voittajaksi kruunataan hevonen, jolla on liigan päättyessä koossa suurin voittosumma. Koska hevoset hankittiin 1,5-vuotiaina huutokaupasta, omistajat pääsivät matalalla kynnyksellä seuraamaan nuoren hevosen kehityskaarta. Sääntöihin kuului myös se, että hevoset myydään huutokaupalla nelivuotiskauden päätyttyä.

Ensimmäinen Raviliiga palkittiin myös Vuoden ravitekona 2013. Ensimmäisen Raviliigan voitti Jokimaan Stone Capes Olive. Raviliigan konsepti sai jatkoa 2014, jolloin voittajaksi selvisi Forssan Real Red, sekä vielä vuonna 2017. Viimeisin liiga toteutettiin yhteistyönä jääkiekkojoukkueiden kanssa. Kiekkojoukkue HIFK:n ja Vermon hevonen räjäyttikin potin: Mascate Match voitti lähes kaiken mahdollisen ja tienasi nelivuotiskauteen päättyneellä urallaan yli 700.000 euroa.

Loikatkaamme sen verran vuoden 2020 puolelle, jotta voidaan tässä yhteydessä todeta Raviliigan huikea lopputulos. Hyväntekeväisyyteen Mascate Matchin tienesteistä lahjoitettiin varsin merkittävä summa. Tässä tapauksessa saajaksi oli valittu Sylva ry, jonka kautta ”Massin” tienesteistä 430.000 euroa lahjoitettiin syöpään sairastuneiden lasten perheiden tukemiseksi. Liigahevoset myytiin liigakauden lopuksi internethuutokaupassa ja Mascate Match huutokaupattiin
huikealla 307.000 eurolla. Myös muiden liigahevosten osalta tehtiin lahjoituksia kiekkojoukkueiden valitsemille hyväntekeväisyyskohteille, mikä toi Raviliigalle ja ylipäätään hevosalalle paljon positiivisia mediaosumia.

Kansainvälistä menestystä amatööriohjastajille

Suomalaiset amatööriohjastajat saavuttivat vuosikymmenen aikana hienoa kansainvälistä menestystä. Saara Mäkinen voitti naisten EM-kultaa vuonna 2010 ja Marika Parviainen vuonna 2013. Teemu Keskitalo saavutti amatööriohjastajien Euroopan mestaruuden vuonna 2015 ja Janne Räisänen vuonna 2016. Saara Mäkinen täydensi vuosikymmenen mitalisaldoa naisten EM-hopealla vuonna 2018.

Amatööriohjastajien MM-kilpailut järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa vuonna 2014. Janne Räisänen ohjasti komeaan voittoon Riihimäellä, Teivossa ja Vermossa ajetuissa kilpailuissa. Kilpailuturneella ajettiin ennätykselliset yhdeksän osalähtöä, eli kolme per rata. Mitä useammassa lähdössä kilpailijat pääsevät ohjastamaan, sitä enemmän
ohjastajan taidot ratkaisevat tuurien sijaan. Maailmalla ei tiettävästi ole ylletty vastaavaan määrään. SHKL on vastannut
Suomessa järjestettävien amatööriohjastajakilpailujen organisoinnista. Suomessa järjestettiin myös naisamatöörien EM-kilpailut kesällä 2016.

PM-kulta ripustettiin suomalaisohjastajan kaulaan vuosikymmenen aikana neljästi. Vuoden 2012 mestari oli Markus
Dahlström, 2013 Jukka Siipola, 2016 Janne Lukkari ja 2018 Hannu Korpi.

Kilpailutoiminta kehittyy perinteitä unohtamatta

Vuosikymmenen aikana SHKL:n järjestämät kilpailut pysyivät osin ennallaan, mutta myös muutoksia oli ohjelmassa. Vuoden 2011 uutuuksiin kuului ennakkomaksullinen kaksivuotiskilpailu Hevosenomistajapokaali, joka tunnettiin aluksi nimellä Tapiola Hevosenomistajapokaali. Kilpailu järjestettiin aluksi Vermossa ja myöhemmin Jokimaalla. Myös nuorten hevosten keväistä kilpailusarjaa jatkettiin. Tapiola Cup vaihtui Biofarm Cupiksi vuosien 2013-2018 ajalle.

Vuosina 2012–2014 SHKL:n kilpailuvalikoimaan kuului myös suomenhevosten K-Maatalous-cup, joka ajettiin ensimmäisen kerran Mikkelissä ja seuraavat kaksi kertaa Jokimaalla. Lämminveristen Suurmestaruus herätettiin henkiin pitkän tauon jälkeen vuonna 2017. Edellinen mestaruus oli ajettu vuonna 1982. Yhteistyöratana toimi uuden alun jälkeen Pori, jossa kilpailu järjestettiin vuosina 2017-2019. Kilpailuttamisen tuloksena Suurmestaruus siirtyi Teivossa ajettavaksi, ja kilpailun yhteistyökumppaniksi saatiin Pohjantähti. Kylmäveristen Suurmestaruudesta on kilpailtu taukoamatta vuodesta 1958.

2010-luvulla kilpailun kunniatauluun saatiin lähes jokaisena vuotena uusi nimi, sillä tuolla ajanjaksolla ainoastaan Camri onnistui nappaamaan tittelin kahdesti (vuosina 2016-2017). Kilpailun aiempia menestyshevosia haluttiin kunnioittaa kutsumalla joinakin vuosina kunniavieraaksi Mikkeliin menneiden vuosien suurmestareiden taustajoukkoja.

40-vuotisjuhlaa 2016

Vuonna 2016 SHKL ry täytti 40 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi aloitettiin alueellisten teemanumeroiden julkaiseminen. Teemanumerot lähetettiin kaikille Suomen Hippoksen rekisterissä oleville kyseisten alueiden hevosenomistajille riippumatta siitä, olivatko he SHKL:n jäseniä. Alueellisten teemanumeroiden julkaisemista jatkettiin myös seuraavana vuonna. Laajemman jakelun vuoksi lehdestä otettiin normaalia suuremmat painokset.

Verkkosivut uudistettiin jälleen, tällä kertaa uuden jäsenrekisterin kera. Tämä mahdollisti jäsenten sisäänkirjautumisen omilla tunnuksillaan. Näin tunnuksensa aktivoineet jäsenet pääsivät hyödyntämään shkl.net-sivuston vain jäsenille rajattua sivusisältöä eli jäsenten tietopankkia ja sähköistä lehtiarkistoa. Näin esimerkiksi lomakepohjat olivat (ja ovat edelleen) saatavilla myös toimistoaikojen ulkopuolella.

Kohti vuosikymmenen loppua

Jäsenmäärän käyrä kääntyi laskusuuntaan vuosikymmenen aikana. Tähän vaikutti lähinnä hevosten ja sitä kautta myös hevosenomistajien määrän vähentyminen. Toiminnan kehittämistä ei silti jätetty unholaan. Keskusliiton osaomistama hevoshuutokauppayhtiö Starinita Oy jatkoi vuosittaisen varsahuutokaupan järjestämistä, mutta aloitti lisäksi hevosten ja hevostarvikkeiden internethuutokauppojen järjestämisen.

Aluksi huutokaupoille oli tietyt päivät kuukausittain, ja myöhemmässä vaiheessa kohteita pystyi ilmoittamaan huutokaupattavaksi milloin vain. Ensimmäiset nettihuutokaupat järjestettiin vuonna 2017.

Varsakunkku-kilpailusarja näki päivänvalon vuonna 2018. SHKL on ollut vahvasti mukana kilpailusarjassa yhtenä pääyhteistyökumppanina alusta alkaen. Keskusliitossa alettiin kiinnittää huomiota hevosten hyvinvoinnin lisäksi myös hevosenomistajien hyvinvointiin. Vuoden hyvinvointiteemaan liittyen järjestettiin muun muassa luentoja, ja siihen kytkeytyi myös EasyFit-yhteistyö. Liiton puheenjohtaja vaihtui vuosikymmenen aikana useamman kerran. Jo aiemmin puheenjohtajana toiminut Jari Leppä toimi puheenjohtajana myös vuosikymmenen alussa (2010–2012), Seppo Ranta-Ruona vuosina 2013–2016 ja Markku J. Jääskeläinen vuosina 2017–2019. Vuoden 2019 syyskokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Henna Virkkunen, joka aloitti tehtävässään vuoden 2020 alussa.

Vuosikymmenen päättyessä ei vielä voitu aavistaa, että hevosurheiluunkin vahvasti vaikuttava koronapandemia oli aivan nurkan takana. Seuraavassa numerossa jatketaan tarkemmin 2020-luvun alkupuolen muistelulla, ja luvassa on myös yhteenvetoa liiton 50-vuotiselta taipaleelta.

Minna Nilsen