Hevosen-
 omistaminen

Hevosenomistajan lomakkeet

Hankkisinko hevosen?

(Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen artikkeli, http://www.sey.fi)

Oma hevonen on monen nuoren haave. Olisihan hienoa omistaa sellainen ja saada ratsastaa sillä milloin haluaa. Hevosen omistamisesta on paljon iloa, mutta sen hoito vie paljon aikaa ja on hyvin vaativaa ja sitovaa. Omaa hevosta hankkivalla täytyy olla tietoa muun muassa hevosen hoidosta, ruokinnasta, sairauksista ja lääkinnästä. Pelkkä ratsastustaito ei riitä.

Hevosen pitää saada liikuntaa joka päivä. Ratsastamista ei saa laiminlyödä, vaikka alkuinnostus menee ohi ja muutkin harrastukset alkavattaas tuntua tärkeiltä. Ilman harkintaa ostettu hevonen joutuu todennäköisesti laiminlyödyksi ennemmin tai myöhemin. Parempi vaihtoehto voi olla ratsastusoikeuden tai koko hevosen vuokraaminen kokeeksi vaikkapa puoleksi vuodeksi tai vuodeksi.

Hyvin koulutettu on hyvä sijoitus

Hevosen voi saada hyvinkin halvalla, mutta halpaa hankintaa voi joutua katumaan. Tavallisen harrastusratsastajan pitäisi hankkia hyvin koulutettu, terve, luotettava ja rauhallinen, keski-ikäinen eli 8-12 vuotias hevonen. Sellainen maksaa hyvinkin 3000-5000 € tai enemmänkin (SHKL-lisäys). Halvalla hevosella voi olla sen käyttöä haittaavia jalkavaivoja tai se voi olla nuori ja kouluttamaton tai luonteeltaan hankala taikka entinen ravuri, jonka ratsuksi opettaminen on työn takana. Mitä vähemmän kokemusta hevosen tulevalla omistajalla on, sitä paremmin koulutettu hevonen hänen pitäisi ostaa.

Rahanmeno ei lopu hevosen ostamiseen, vaan vasta alkaa siitä. Hevosen tallipaikka tulee vuoden aikana maksamaan yhtä paljon kuin hyvä hevonen. Hevosen säännöllisistä rokotuksista, kengityksestä, hampaiden raspauksesta eli hiomisesta ja madotuksista on huolehdittava. Hevonen tarvitsee myös varusteita ja hoitovälineitä. Joten jos sinulla on varaa hevosen pitämiseen, kannattaa sijoittaa kunnollisen hevosen hankkimiseen kukkaronnyörejä venyttäen.

Myytävistä hevosista ilmoitellaan hevosalan lehdissä. Oma ratsastuksenopettaja tai muu asiantuntija on syytä pyytää (sopivaa korvausta vastaan) mukaan niitä kokeilemaan. Enenn ostopäätöstä pitäisi pyytää eläinlääkäri tekemään hevoselle ostotarkastus.

Hevosen ostosta tehdään kauppakirja kuten muistakin isoista ostoksista, ja kun olet hevosen onnellinen omistaja, ilmoitat tietysti heti ylpeänä hevosen uuden omistajan nimen Suomen Hippoksen rekisteriin (SHKL-huomautus: kolmeosaisen omistajanvaihdosilmoituksen täyttäminen kaupanteon yhteydessä, omistajanvaihdosmaksu 20 € peritään ostajalta). Hevonen on hyvä vakuuttaa ainakin eläinlääkärikulujen varalta, sillä leikkaukset ja muut suuret toimenpiteet voivat maksaa satoja euroja (jopa yli 1000 €) (SHKL-lisäys). Vakuutusmaksu on noin 200 €-1000 € vuodessa (SHKL-lisäys).

Valitse hyvä talli

Ennen hevosen hankintaa ota selvää, mistä saat tallipaikan hevosellesi, ja kysele hintoja eri talleilta. Selvitä myös millaiset kulkuyhteydet talleille on, vai pääseekö niille vain autolla. Tallipaikka maksaa kuukaudessa vähintään 200 €, pääkaupunkiseudulla jopa 700-800 €. Vuodessa tallimaksuja kertyy siis 2500-9500 € (SHKL: hintojen päivitys).

Hevosen täysihoitoon kuuluu yleensä oman karsinan lisäksi heinä ja kaurat sekä lisäksi juomavesi, karsinan päivittäinen puhdistus, kuivikkeiden vaihtaminen sekä tarhaus eli hevosen päästäminen ulkotarhaan osaksi päivää. Omistajan vastuulle jää hevosen jokapäiväisestä liikunnasta huolehtiminen, hevosen puhdistus ja muusta hoidosta sekä varusteista huolehtiminen.

Sopivaa tallia etsiessäsi kiinnitä huomiota seuraaviin seikkoihin: Ovatko karsinat tilavat ja tukevasti rakennetut? Ison hevosen karsinan pitää olla kooltaan vähintään 3*3 metriä. Ei kai tallissa tunnu vahva ammoniakin ja lannan lemu? Raitis ilma on hevosen terveydelle hyvin tärkeää. Ruokitaanko hevoset vähintään kolme kertaa päivässä? Hevosella on pieni mahalaukku, ja sen pitää saada ruokaa usein. Onko hevosilla juomavettä saatavilla? Puhdistetaanko ja kuivitetaanko karsinat vähintään kerran päivässä? Ovatko ulkotarhojen aidat riittävän korkeat ja ehjät? Näiden kaikkien asioiden pitäisi olla kunnossa.

Hevosen sijoittaminen ykinään jollekin maatilalle ei useinkaan ole hyvä ratkaisu. Hevonen on laumaeläin eikä viihdy yksin. Ratsastusmahdollisuudet halvalla tallilla ovat yleensä melko huonot, eikä siellä tapaa muita ratsastuksen harrastajia. Kesällä on kyllä mukava ratsastaa maastossa, mutta syksyllä ja talvella pitäisi olla käytettävisä valaistu ratsastuskenttä tai maneesi. Yksinäisestä hevosesta voi hyvistä aikomuksista huolimatta tulla eläinsuojelutapaus, kun ajan mittaan ratsastaminen sillä jää. Omistajan tietämättömyyden seurauksena moni yksin pidetty hevonen on myös liian laiha tai muuten huonokuntoinen.

Tallin kanssa pitää aina tehdä kirjallinen hoitosopimus (lomakkeet-sivulta saatavilla malli valmennussopimuksesta), jossa luetellaan tarkkaan kaikki asiat, kuten montako kertaa päivässä hevonen ruokitaan ja mitä sille annetaan, kuinka usein se pääsee tarhaan sekä myös sopimuksen irtisanomisaika ja vastuukysymykset vahinojen varalta. Kunnolla laadittu sopimus auttaa välttämään monia ikäviä epäselvyyksiä.

Hevonen on kengitettävä ja sen kaviot vuoltava noin kuuden viikon välein, koska ne kasvavat jatkuvasti. Hevosen kengittämisestä tehdään sopimus kengityssepän kanssa. Kengitys maksaa n. 50-100 € /krt.

Ratsun perusvarusteet

Hevosen perusvarusteet ovat riimu ja riimunnaru eli marhaminta, satula ja satulavyö, satulahuopa, jalustimet, suitset ohjineen ja kuolaimineen, kaviokoukku, suka, pehmeä ja kova harja, pesusieni, pyyhe sekä kaksi lointa, joista ohuempi villaloimi suojaamaan hevosta sen kuivuessa pesun jälkeen, ja paksumpi räntäkelejä ja kovaa pakkasta varten. Lisäksi tarvitaan saippuaa nahan puhdistukseen ja nahkaöljyä varusteiden hoitoon. Monet hevoset hivuttavat eli niiden jalat osuvat liikkeessä toisiinsa, ja silloin hevonen tarvitsee myös hivutussuojat jalkoihinsa.

Myös varusteiden hankintaan ja sovittamiseen kannattaa pyytää apua. Välttämättömiin varusteisiin yhteensä kuluvaa summaa on vaikea määritellä, sillä hintaerot ovat suuria. Hyvä satula maksaa käytettynäkin yli 200 €, ja uutena useita satoja euroja (SHKL: euromuutokset hinnoissa). Satulaa on aina ensin sovitettava ja siten varmistettava, että se istuu hevoselle hyvin. Jälleen tarvitaan asiantuntijan apua. Hevoset ovat yhtä erilaisia muodoltaan kuin ihmisetkin, ja epäsopiva satula voi hiertää ihoa ja kipeyttää selkälihakset.

Hevosella on oltava myös ensiaputarvikkeet. Tallin eläinlääkärin puhelinnumero sekä päivystävän eläinlääkärin numero hätätapauksien varalta kuuluvat hevosenomistajan vakiovarusteisiin.

Hevosessa paljon työtä

Hevosen liikunnantarvetta ei tyydytä pelkkä tarhassa ulkoilu, vaan sitä pitää ratsastaa vähintään 3-4 kertaa viikossa tunnin verran, mutta mieluummin joka päivä. Äkillinen usean tunnin rasitus viikonloppuisin voi vahingoittaa hevosen terveyttä ja tehdä sen haluttomaksi yhteistyöhön. Jos et ehdi itse ratsastaa hevostasi riittävästi, hanki sille vuokraratsastaja. Myös ollessasi sairaana tai matkoilla sinun pitää hankkia itsellesi sijainen huolehtimaan hevosesta.

Ratsastamiseen liittyy aina paljon muutakin kuin pelkkää ratsastusta. Aina ennen ratsastusta ja sen jälkeen hevosen jalat tarkastetaan ja kaviot puhdistetaan kaviokoukulla altapäin, niin ettei niihin jää kiviä tai paakkuja. Sualla irrotetaan pyörittävin liikkein lika hevosesta, ja sen jälkeen hevonen harjataan. Varsinkin satulan alus on puhdistettava huolellisesti ennen ratsastusta.

Ratsastajan kantaminen on hevoselle työtä. Sen lihakset rasittuvat ja se hikoilee. Hevonen hierotaan kuivaksi hiestä esim. heinällä tai oljella, ja satulanalus pestään sienellä ja vedellä. Sen jälkeen hevonen jälleen harjataan, jolloin lihakset venyvät ja verenkierto tehostuu. Liikunnan jälkeen hevonen tarvitsee talvella loimen. Hevosta pitää kävelyttää, kunnes se on kuiva. Sitä ei saa jättää talliin hikisenä, sillä varsinkin syksyllä ja talvella se saattaa vilustua, ja vilustuneella hevosella ei voi ratsastaa. Kesällä hevonen hikoilee paljon ja se pitää voida pestä tai ainakin jalat viilentää vedellä.

Yleensä hevonen ruokitaan neljä kertaa päivässä; ihanne tosin olisi 6-7 kertaa. Kaksi ruokintaa päivässä on ehdottomasti liian vähän; luonnontilassa hevonen syö melkein jatkuvasti. Heinä ja kaura ovat hevosen perusrehut, joiden ohella hevonen tarvitsee ainakin kivennäisiä sekä porkkanoita. Jos hoidat hevosen kokonaan itse, tallilla menee päivittäin yhteensä vähintään kolme tuntia.

Suomen Eläinsuojeluyhdistys